Omena-ruusukvittenihillo

Yksi suosikkikasveistani meidän pihassa on japanin ruusukvitteni. Pidän kasveista, jotka ovat sekä koristeellisia että hyötykäyttöön sopivia. Japanin ruusukvitteni tekee pieniä happamia hedelmiä, joita Pohjojan sitruunoiksikin kutsutaan niiden kirpakan maun vuoksi. Japanin ruusukvittenimme teki tänä vuonna mukavasti satoa ja pääsin keittelemään siitä hilloa. Ruusukvittenin hedelmät ovatkin parhaimmillaan hyytelöissä ja hilloissa, ja sopivat ne marmeladeihin ja mehuihinkin. Ruusukvittenilikööriäkin olen silloin tällöin tehnyt. Hillona ruusukvittenit ovat kuitenkin mielestäni parhaita. Kirpakkaa makua taittaakseni lisään joukkoon useimmiten myös omenaa. Niin tälläkin kerralla, koska omenasato on ollut ihan valtaisa. Omena-ruusukvittenihillo on loistava makupari koville voimakkaan makuisille juustoille juustotarjottimella. Sopii se hyvin myös kakkujen ja kääretorttujen väliin.

Omena-ruusukvittenihillo

500 g ruusukvittenin lohkoja
500 g omenan lohkoja
tilkka vettä
1 pkt hillo-marmeladisokeria

Lohko ruusukvittenit ja omenat ja poista siemenet. Mittaa lohkot kattilaan, lisää tilkka vettä ja kiehauta. Keitä, kunnes lohkot pehmenevät ja soseuta sitten sauvasekoittimella. Lisää hillo-marmeladisokeri ja kuumenna hitaasti kiehuvaksi. Keitä 2 - 5 min. sekoittaen. Kuori pinnalta vaahto. Kaada hillo puhtaisiin, kuumennettuihin lasipurkkeihin. Sulje ja säilytä viileässä.

Basilikasuola

Kasvatan joka kesä kasvihuoneessa basilikaa ja sitä tulee niin paljon, ettei tuoreena ehdi kaikkea käyttämään. Basilikasadosta teenkin mielelläni basilikasuolaa talveksi. Monelle yrtille sopii säilömistavaksi suolaksi kuivattaminen. Basilikasuola maistuu mainiolta leivän päällä kurkun ja tomaatin siivuille ripoteltuna. Se maustaa niin pasta- kuin kasvisruoatkin. 

Basilikasuola

basilikan lehtiä
karkeaa merisuolaa

Kuivata basilikan lehdet ilmavassa ja lämpimässä paikassa. Jauha kuivuneet lehdet karkean merisuolan kanssa. Käytä basilikasuolaan merisuolaa saman verran kuin basilikan lehtiä on, tai laita suolaa maun mukaan enemmänkin.

Basilikasuolan voi tehdä myös niin, että jauhaa tuoreet basilikan lehdet ja merisuolan yhteen. Kuivattaa tahnan leivinpaperin päälle levitettynä ilmavassa ja lämpimässä paikassa, ja tahnan kuivuttua, jauhaa vielä uudelleen.

Gini-kriikunahillo

Jouluksi, ja miksei muulloinkin, on kiva tehdä erilaisia hilloja juustotarjottimen lisukkeeksi. Tänä vuonna luumu- ja kriikunasato on kohtuullisen hyvä, joten keittelin kriikunoista kokeeksi myös pienen erän hilloa juustojen kaveriksi. Kriikunahillossa on pientä kirpeyttä, ja juuri pikkaisen kirpakoista hilloista tykkään juustojen seurana. Halusin hilloon mukaan vielä jotain erityistä, ja kaapissa oli vielä vajaa pullo giniä. Gini antoi kriikunahillolle vienon katajaisen maun. Ginin keitin hillon joukkoon, mutta jos haluaa hilloon enemmänkin ginin makua, sitä voi vielä lorauttaa lopuksi keittämättä joukkoon tilkan. Gini-kriikunahillo on mukava myös ruokalahjana. Jos käytössä ei ole kriikunoita, hillon voi tehdä myös luumuista. 

Gini-kriikunahillo

500 g kriikunoita (kivettöminä)
1/2 dl giniä
2 rkl sitruunamehua
250 g hillosokeria

Pese kriikunat ja poista kivet. Laita kriikunat kattilaan ja lisää joukkoon gini ja sitruunamehu. Kiehauta ja keitä n. 10 min. Soseuta seos vaikka sauvasekoittimella. Lisää joukkoon hillosokeri, kiehauta ja keitä n. 20 min. Purkita hillo desinfioituihin, kuumennettuihin lasipurkkeihin. Säilytä viileässä.

Maitohorsmaskonssit & maitohorsmahyytelö

Kuivatut maitohorsman kukat saatu Forest Foodylta.

Maitohorsman kukat ovat yksi ihanimmista syötävistä luonnon kukista, koska ne antavat niin mahtavan värin! Maitohorsman kukista olen tehnyt muun muassa horsmankukkajuomaa, maitohorsmasokeria sekä maitohorsmamojitoa. Tänä kesänä maitohorsmia kasvoi todella runsaasti, joten innostuin keräämään niiden kukkia enemmänkin. Kukista tein pienen erän kauniin väristä hyytelöäkin, jota syötiin maitohorsmaskonssien kanssa. Skonsseihin puolestaan käytin Forest Foodylta saamaani kuivattua maitohorsman kukkaa, joka kuuluu Nordic Guston tuotteisiin. Kotimaisesta, kuivatusta maitohorsman kukasta voi hauduttaa kauniin väristä teejuomaa, mutta maustoipa kukilla hyvin myös skonssit. Arvatkaapa maistuiko kukkaiset skonssit sekä tumman pinkki hyytelö pikkuprinsessalle? Kyllä vain. Kukilla saa ihmeitä aikaan, ja nirsonkin lapsen maistelemaan uusia makuja.

Maitohorsmaskonssit & maitohorsmahyytelö

Maitohorsmaskonssit:
50 g voita
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kuivattuja maitohorsman kukkia
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet yhteen. Lisää huoneen lämmössä pehmennyt voi pieninä kuutioina ja sekoita hyvin yhteen. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile palloiksi. Kaulitse pallot pieniksi pyöreiksi levyiksi ja leikkaa molemmat levyt neljään osaan. Nosta skonssit uunipellille leivinpaperin päälle ja pistele pintaan reikiä haarukalla. Paista uunissa 225 asteessa n. 10 min. Anna skonssien hetki jäähtyä. Halkaise ne ja tarjoile maitohorsmahyytelön tai lempimarmeladisi kera.

Maitohorsmahyytelö:
2 1/2 dl maitohorsman kukkia
2 1/2 dl vettä
1 rkl sitruunamehua
1/2 pkt hillo-marmeladisokeria

Mittaa kattilaan maitohorsman kukat, vesi ja sitruunamehu. Kiehauta ja keitä hetki. Siivilöi mehu kattilaan. Lisää hillo- marmeladisokeri, kuumenna hitaasti kiehuvaksi ja keitä n. 5 min. sekoittaen. Kuori vaahto pinnalta ja kaada hyytelö puhtaaseen, kuumennettuun purkkiin.

Maitohorsmasokeri

Maitohorsmat kukkivat tänä kesänä runsaasti, joten keräsin taas kukkia talteen, jotta niistä voisi tehdä jotain. Maitohorsmahan on syötävää villiruokaa, josta käytettäväksi kelpaa niin nuoret versot, lehdet kuin kukinnotkin. Maitohorsmassa olen ihastunut varsinkin kukintoihin, koska ne antavat hienon värin. Olen tehnyt aiemmin horsmankukkajuomaa, joka on ihan mielettömän upean väristä. Nyt huomasin Forest Foodyn sivuilla Tekla Wannaksen maitohorsmasokerireseptin, ja ensimmäiset keräämäni horsman kukinnot päätyivät sokeriin. Maitohorsmasokeri oli niin kauniin näköistä, että olihan sitä tehtävä, kun ohjekin oli tosi helppo. Kauniin värin lisäksi, maitohorsmasokerissa on myös hieno maku.

Maitohorsmasokeri

4 dl maitohorsman kukintoja
2 dl sirosokeria
1 g sitruunahappoa

Laita maitohorsman kukinnot, sokeri ja sitruunahappo tehosekoittimeen. Pyöritä, kunnes seos on tasaista. Levitä sokeri leivinpaperin päälle kuivumaan. Kun sokeri on kuivunut, pyöritä se tasaiseksi tehosekoittimessa.

Ruohosipulin kukilla maustettu viinietikka

Tiesithän, että myös ruohosipulin kukat ovat syötäviä? Ruohosipuli kukkii runsaasti, ainakin meillä, joten käytän niistä osan ruoanlaitossa, osan taas jätän kukkimaan ja siementämään. Ruohosipulin kukat sopivat vaikka koristeeksi voileipäkakkuihin ja salaatteihin. Samalla ne antavat myös sipulista makua. Ruohosipulin kukkia voi kuivata sellaisenaan tai vaikka suolan kanssa. Ruohosipulin kukat myös maustavat viinietikan ja antavat sille tosi kauniin värin. Ruohosipulin kukilla maustettua viinietikkaa voi käyttää muun muassa salaattien kastikkeissa sekä marinadeissa. Ruohosipulin kukilla maustettu viinietikka kauniissa pullossa tai purkissa on myös kiva tuliainen tai ruokalahja.

Ruohosipulin kukilla maustettu viinietikka

2 dl ruohosipulin kukkia
3 dl valkoviinietikkaa

Kerää ruohosipuleista kukinnot ilman vartta. Huuhtele kukat ja anna veden kuivahtaa. Laita kukat lasipurkkiin ja kaada valkoviinietikka päälle. Anna tekeytyä viileässä viikon ajan. Siivilöi ruohosipulin kukilla maustettu viinietikka lasipulloon.

Pihlajansilmusiirappi

Taas on se hieno aika vuodesta alkanut, kun luonnosta löytyy kaikenlaista syötäväksi kelpaavaa. Ensimmäiset korvasienet on jo kerätty, ja niiden lisäksi luonnosta alkaa löytyä jo kaikenlaista vihreää. Esimerkiksi pihlajan silmut sopivat monipuoliseen käyttöön. Silmuja voi käyttää sellaisenaan salaateissa. Ne sopivat smoothieen tai niistä voi hauduttaa teetä. Pihlajan silmuista voi tehdä myös snapsia tai likööriä. Itse keittelin silmuista tänä vuonna siirappia. Pihlajan silmuissa on hienostunut, mantelinen aromi. Mausta tulee mieleen amarettolikööri. Käytin siirappiin reilusti pihlajan silmuja, jotta saisin siihen mahdollisimman paljon ihanaa makua. Pihlajansilmusiirappi on herkullista muun muassa jäätelön, lettujen, pannukakkujen ja vohveleiden kanssa. Se sopii myös cocktaileihin ja mocktaleihin mantelista makua antamaan. Jos haluat kokeilla pihlajan silmujen hurmaavaa makua, pidä kiirettä! Varjoisilta kasvupaikoilta silmuja löytynee vielä. Muistathan, että silmujen kerääminen vaatii maanomistajan luvan!

Pihlajansilmusiirappi

4 dl pihlajan silmuja
4 dl vettä
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Paloittele pihlajan silmut kattilaan ja mittaa päälle vesi. Jätä silmut likoamaan yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivänä keitä silmuja liotusvedessään 15 min. Siivilöi liemi talteen. Lisää liemeen sokeri ja vaniljasokeri ja keitä, kunnes liemi alkaa muuttua siirappimaiseksi. Varo keittämästä liian pitkään, ettei siirapista tule liian paksua. Minulla keittoajaksi riitti n. 20 min. Purkita siirappi desinfioituun lasipurkkiin.

Ruusukvittenihillo

Viime viikolla sain puutarhan viimeisenkin sadon purkkiin, kun innostuin keräämään japaninruusukvittenin hedelmät talteen, ja keitin niistä hilloa. Ruusukvittenit ovat kivikovia hedelmiä, jotka kerätään käyttöön vasta ihan loppusyksyllä. Muutama hallayökään ei haittaa mitään, joten ruusukvittenien säilömisen voi huoletta jättää kaikkein viimeiseksi. Pieni pakkasen purema vain hieman pehmentää niiden kirpeyttä.

Ruusukvittenihillon valmistamisessa työlästä on kivikovien hedelmien paloittelu siemenien poistamiseksi. Onneksi niitä ei sentään tarvitse kuoria. Sitten saisi hilloamiset jäädä. Tein ruusukvittenihilloa vain puolesta kilosta lohkoja, mutta hilloa tulee siitäkin ihan hyvin. Ruusukvittenihillo on aromikasta ja sitrusmaisen kirpeää. Ruusukvittenihillo sopii hyvin juustojen seuraksi, varsinkin manchego-juuston kanssa, mutta kannattaa kokeilla myös kääretortun ja kakun väliin taittamaan makeutta. Ruusukvitteneistä voi tehdä myös hienon makuista likööriä.

Ruusukvittenihillo

500 g siemenettömiä ruusukvittenilohkoja
2 1/2 dl vettä
1/2 sitruunan mehu
4 dl hillosokeria

Laita kattilaan ruusukvittenilohkot, vesi ja sitruunamehu. Kiehauta ja keitä, kunnes lohkot pehmenee. Soseuta sauvasekoittimella ja kuumenna uudelleen kiehuvaksi. Sekoita joukkoon hillosokeri ja keitä n. 15 min. Purkita hillo heti desinfioituihin kuumiin purkkeihin. Jäähdytä ja säilytä viileässä.

Tyrninlehtitee

Tiesittekö, että tyrnissä on muutakin käyttökelpoista kuin marjat? Tuosta vitamiinipommista voi halutessaan käyttää myös lehdet. Tyrnin lehdet ovat marjojen tapaan hyvin terveysvaikutteisia ja niillä on antibakteerinen vaikutus. Tyrnin lehdet saattavat päihittää jopa marjat, joten mielenkiinnosta lähdin hyödyntämään myös lehtiä.

Tyrnin lehtiä voi kuivata talven varalle ja hauduttaa teeksi. Kuivatut lehdet voi myös jauhaa viherjauheeksi. Tyrninlehtiteessä on mieto maku, joten se on ihan miellyttävä juoma. Katsotaan, onnistunko karkottamaan tämän syysflunssan, kun otin tyrnin marjojen lisäksi avuksi myös lehdet teen muodossa. Vielä hetken ehtii tyrnin lehtiä keräämään talteen ja kuivaamaan, ennenkuin lehdet kellastuu ja tippuu pois. Joten, jos tyrninlehtitee kiinnostaa, kannattaa pitää kiirettä!

Tyrninlehtitee

Kerää tyrnin lehdet kuivalla säällä. Levitä lehdet ilmavasti jollekin alustalle ja jätä kuivumaan. Tyrnin lehdet kuivuvat huoneenlämmössä parissa päivässä. Säilytä kuivatut lehdet purkissa. Teetä varten kiehauta vesi. Hauduta kuivattuja lehtiä kuumassa vedessä 10 - 20 min. Siivilöi juoma mukiin ja makeuta hunajalla.

Vaniljainen päärynähillo

Meillä oli aiemmin päärynäpuu, joka heti ensimmäisen isomman satonsa jälkeen kuoli. Nyt kasvamassa on uusi puu, mutta satoa saadaan vielä odottaa. Sain kuitenkin vanhemmiltani hieman pieniä päärynöitä, joista keittelin mm. hilloa. Hillon maustoin vaniljalla. Vaniljainen päärynähillo sopii hyvin pannarille, kääretorttuihin ja kakkujen täytteeksi.

Vaniljainen päärynähillo

1 kg päärynöitä
1 sitruunan mehu
1 vaniljatanko
500 g hillosokeria

Kuori päärynät ja poista siemenkodat. Paloittele päärynät kattilaan. Lisää joukkoon sitruunamehu. Halkaise vaniljatanko, irrota siemenet ja lisää vaniljatangon puolikkaat ja siemenet kattilaan. Kiehauta ja keitä, kunnes päärynät pehmenee. Poista kattilasta vaniljatangon puolikkaat ja soseuta päärynät sauvasekoittimella. Lisää hillosokeri ja keitä n. 30 min. Anna hetki jäähtyä ja purkita hillo sitten kuumiin, desinfioituihin purkkeihin. Säilytä viileässä.

Lakritsilla maustettu omenavoi

Bongasin tämän hyvän kuuloisen Glorian Ruoka & Viinin ohjeen viime viikolla Soppa365.fi -sivustolta. Koska omena-aika on parhaimmillaan ja kaikki muutkin aineet löytyi kaapista, kokeilin lakritsin makuista omenavoita lähes samantien. Tämä omenavoi on tosi mausteista, mutta ihan hyvällä tavalla. Lakritsin maku tulee kivasti vähän jäljessä suuhun. Mausteisuutensa vuoksi omenavoista tuli jo ihan joulu mieleen. Lakritsilla maustettu omenavoi sopii esimerkiksi puuroon tai leivän päälle, ja sitä voi käyttää ihan hillon tapaan.

Lakritsilla maustettu omenavoi

1/2 l kuivaa omenasiideriä
1 kg omenoita
2 dl fariinisokeria
1 1/2 tl lakritsijauhetta (esim. Urtekram)
1/2 tl jauhettua neilikkaa
1/2 tl kanelia
1/2 tl maustepippuria

Kaada siideri uuninkestävään teräskattilaan tai emalipataan ja keitä ilman kantta noin 5 min., jolloin siitä jää jäljelle noin puolet. Kuori sillä välin omenat, poista kota ja kuutioi hedelmät. Lisää kuutiot siideriin ja keitä keskilämmöllä välillä sekoittaen 15 min. Lisää fariinisokeri. Soseuta omenat liemineen sauvasekoittimella tai painelemalla ne tiheän siivilän läpi toiseen kattilaan. Lisää mausteet soseeseen. Keitä miedolla lämmöllä, kannella peitettynä ja välillä sekoittaen vähintään 20 min. Sose kiehuu kuplien, joten sekoita varoen. Purkita kuuma omenavoi, sulje purkit ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kylmässä.

Kirsikka-amarettohillo

Mansikkaresepteistä siirrytäänkin sitten seuraavaan sesongissa olevaan marjaan, eli kirsikkaan. Kirsikat alkoivat kypsymään puutarhassa heti mansikoiden perään, ja tänä vuonna saadaan ihan hyvä sato. Hieman pieniksi osa kirsikoista jää alkukesän kuivuuden vuoksi, mutta määrällisesti kirsikoita tulee reilusti. Rastaat verottavat mielellään osan sadosta, mutta jää kirsikoita omaankin käyttöön riittävästi. Isoja puita on niin hankala suojatakin linnuilta, niin koitetaan vain itsekin ehtiä kirsikoita poimimaan sitä mukaa kun kypsyvät. Meillä on puutarhassa sekä makea- että hapankirsikkaa. Kaikkiaan kirsikoita on neljä puuta sekä kaksi pensasta. Tosin toinen pensaista näyttää ja on kooltaan enemmän puu kuin pensas.

Talouskäytössä hapankirsikat ovat kaikkein parhaita ja tuoreena naposteluun makeakirsikat. Eivät hapankirsikatkaan silti hassumpia ole sellaisenaan syötynä, ja makeakirsikoitakin voi käyttää hilloihin, mehuihin, likööreihin ym. Kirsikkahillo on ihan mahdottoman hyvää, mutta myös työlästä, koska jokaisesta hilloon tulevasta kirsikasta pitää poistaa kivi yksitellen. Hidasta sekä sotkuista hommaa, mutta itse tehty kirsikkahillo on kaiken vaivan arvoista. Hyvä apuväline kivien poistossa on muuten kova mehupilli. Sillä saa hyvin kiven painettua kirsikasta pois. Nyt on vaivaa nähty kirsikkahillon eteen ja muutamasta kirsikkakilosta olen kivet poistanut. Osan kivettömistä kirsikoista laitoin vielä vain pakastimeen ja keitän vasta talvella hilloksi. Yhdestä kilosta keitin jo pari purkillista ihanaa hilloa. Hilloon käytin molempia kirsikoita ja maustoin amarettoliköörillä. Tästä ei hillo paljon parane!

Kirsikkahillo

1 kg kivettömiä kirsikoita
1 dl amarettolikööriä (Disaronno)
500 g hillosokeria

Mittaa kirsikat kattilaan. Lisää joukkoon amarettolikööri. Kuumenna ja sekoita joukkoon hillosokeri. Keitä hiljakseen n. 15 min. Kuori päälle syntyvä vaahto pois. Purkita hillo puhtaisiin, desinfioituihin lasipurkkeihin. Säilytä viileässä.

Ruususiirappi

Meidän vanha ihana runkoruusu kukkii taas täyttä häkää. Runkoruusun ruusujen terälehtiä olen ennenkin hyödyntänyt talouskäyttöön, ja vuosien mittaan olen tehnyt muun muassa herkullistakin herkullisempaa ruusunterälehtihilloa. Nyt keittelin terälehdistä kauniin punaista siirappia. Noin 10 minuutin keittämisen jälkeen ruususiirappi on vielä hyvin notkeassa muodossa, mutta keittelin siirapin lähinnä erilaisia juomia varten. Silloin ruususiirappi saakin jäädä ohuemmaksi. Jos siirapista haluaa paksumpaa, se onnistuu kauemmin keittämällä. Juomien lisäksi ruususiirappia voi käyttää jälkiruokiin, vaikka lettujen ja vohveleiden kanssa, ja tietenkin jäätelöannoksiin. Koska kesä tuli aikaisin, ja runkoruusu jo kukkii, ehtii se vielä kesän mittaan kukkimaan uudelleen kerran tai parikin. Pääsen siis tekemään vielä uudelleen ruusuisia herkkuja. Varmaan ainakin ruusunterälehtihilloa on taas tehtävä.

Ruususiirappi

2 1/2 dl vettä
2 1/2 dl sokeria
5 dl puhtaita ja myrkyttömiä ruusunterälehtiä
1/2 sitruunan mehu

Mittaa kattilaan vesi ja sokeri. Kiehauta ja keitä, kunnes sokeri liukenee veteen. Lisää joukkoon ruusunterälehdet sekä sitruunamehu. Keitä hiljakseen n. 10 min. tai kauemminkin, jos haluat siirapista paksumpaa. Siivilöi siirapista terälehdet pois ja pullota tai purkita puhtaaseen desinfioituun lasipulloon tai -purkkiin.

Tyrnihillo

Sulattelin pakastimet, arkku- sekä kaappipakastimen, kovempien pakkasten tultua, ja marjoja on vielä mahdottomasti. Tyrniäkin vielä vaikka kuinka paljon, joten tein kokeeksi pienen erän hilloa, koska mielessäni on yksi idea, johon tyrnihilloa voisi käyttää. Koska tyrnin marjoissa on aika ikävät siemenet, siivilöin hillosta siemenet ja kuoret pois. Koska tyrnin marjat ovat aika öljyisiä, hillosokerin määrässä ei voi hirveästi säästellä. Hillo jää helposti liian ohueksi. Tyrnihillo on siis aika makeaa, mutta tyrnien kirpeys silti taittaa sen makeuden hyvin. Tyrnihillo sopii hyvin vaikka kääretortun ja täytekakun väliin, hyytelökakkuun, paahtoleivän päälle tai juustotarjottimellekin sitä voi kokeilla.

Tyrnihillo

4 dl pakastettuja tyrnimarjoja
1/2 dl vettä
2 dl hillosokeria

Mittaa kattilaan tyrnimarjat sekä vesi. Kiehauta ja keitä, kunnes marjat pehmenee. Siivilöi kuoret ja siemenet pois. Kaada siivilöity tyrnimehu takaisin kattilaan. Kiehauta ja sekoita joukkoon hillosokeri. Kuori pinnalle mahdollisesti tuleva vaahto pois. Keitä hilloa n. 10 - 15 min., ja kaada sitten kuumaan desinfioituun lasipurkkiin. Säilytä viileässä.

Appelsiini-habaneromarmeladi

Meillä oli pussillinen miehen tuomia appelsiineja, joita kukaan ei syönyt, koska luumut ovat nyt kypsyneet puissa ja niitä tulee syötyä päivän mittaan paljon. Eivätkä appelsiinit edes ole vielä parhaimmillaan, vaan vasta myöhemmin niiden sesonkiaikana. Appelsiineista piti kuitenkin päästä eroon, joten keitin niistä edellisiltana marmeladia. Kotitekoinen marmeladi on paljon parempaa kuin kaupan teolliset tuotteet. Pirteään appelsiinimarmeladiin laitoin vähän potkua lisäämällä joukkoon tulista Habanero-chiliä. Tuli hyvää ja maistuu varmasti ainakin chilistä pitäville. Makea marmeladi pehmentää chilin poltetta. Appelsiini-habaneromarmeladi sopii varsinkin paahdetun leivän päälle levitettäväksi.

Appelsiini-habaneromarmeladi

1 kg appelsiineja
1 - 2 Habanero-chiliä
1 limetin tai pienen sitruunan mehu
500 g hillosokeria

Raasta yhden hyvin pestyn appelsiinin kuori. Kuori appelsiinit, poista valkoinen osa ja leikkaa kalvottomiksi lohkoiksi. Pilko lohkot pieniksi paloiksi. Poista chilistä/chileistä siemenet ja hienonna chilit ihan pieneksi. Laita paksupohjaiseen kattilaan appelsiinin raastettu kuori ja hedelmälihat. Lisää joukkoon hienonnettu chili, limetin tai sitruunan mehu. Kuumenna kiehuvaksi ja sekoita joukkoon hillosokeri. Keitä n. 15 min. välillä sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja purkita marmeladi desinfioituun, kuumaan lasipurkkiin.

Nokkosvohvelit & voikukkamarmeladi

Siitä saakka, kun muutama vuosi sitten näin Herkkuhovi -blogissa voikukkahilloa, on itsekin pitänyt sitä kokeilla. Jotenkin vain se alkukesän paras voikukkien kukinta on päässyt menemään ohi, mutta nyt vihdoin sain tarvittavat kukinnot kerättyä. Ihan hilloreseptin mukaan en sitten lopulta mennytkään, vaan käytin kaapista pois vanhan hillo-marmeladisokeripaketin, ja alkuun suunniteltu hillo jalostui marmeladiksi. Kuten Herkkuhovissakin voikukkahillosta todettiin, myös voikukkamarmeladi on hyvin hunajamaista. Mies ensin luulikin hunajaa syövänsä, ennenkuin paljastin syöttäväni hänelle rikkaruohoja. Voikukkamarmeladi on tosi makeaa, mutta hyvää. Kannattaa kokeilla hilloa tai marmeladia, koska raaka-aineistahan ei ole pulaa, ja samalla voi hoitaa kitkemishommat.

Voikukkamarmeladia tarjosin vohveleiden kanssa, ja jatkoin vohveleissakin samalla linjalla. Rikkaruohot hyötykäyttöön. Eli vohvelitaikinaan upposi pihan nokkoset. Nokkosvohveleita paistoin vain pienen erän, mutta makean voikukkamarmeladin kanssa ne riittivät ihan hyvin kahdelle.

Luonnon antimia kannattaa käyttää ruoanlaitossa hyväksi mahdollisimman paljon. Villiyrttien käyttö on helppo aloittaa voikukasta ja nokkosesta, koska kaikkihan ne tunnistavat. Kunhan vain kerää kaikki villiyrtit puhtailta paikoilta ja useimmat villiyrtit kannattaa poimia mahdollisimman nuorina.

Nokkosvohvelit & voikukkamarmeladi

Nokkosvohvelit:
3 dl nokkosen lehtiä
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 kananmuna
2 1/2 dl täysmaitoa
2 rkl voisulaa

Huuhtele nokkosen lehdet ja ryöppää niitä muutaman minuutin ajan kiehuvassa vedessä. Huuhtele lehdet kylmässä vedessä, puserra ylimääräinen vesi pois ja hienonna. Sekoita kulhossa vehnäjauhot, suola ja hienonnettu nokkonen. Lisää joukkoon kananmuna, maito ja voisula. Sekoita taikina tasaiseksi ja paista vohveliraudalla vohveleita.

Voikukkamarmeladi:
5 dl voikukan terälehtiä
4 dl vettä
2 rkl sitruunamehua
1 pkt (330 g) hillo-marmeladisokeria

Mittaa voikukan terälehdet kattilaan. Vältä vihreitä osia, koska ne antavat kitkerää makua. Lisää kattilaan vesi. Kiehauta ja keitä n. 15 min. Siivilöi liemestä terälehdet pois. Käytä harsoa tai vaikka suodatinpussia. Puserra kaikki neste talteen. Kaada liemi takaisin kattilaan. Lisää joukkoon sitruunamehu sekä hillo-marmeladisokeri. Kiehauta ja keitä parin minuutin ajan. Kuori pinnalta mahdollinen valkoinen vaahto pois ja purkita puhtaisiin, kuumiin lasipurkkeihin. Jäähdytä ja säilytä viileässä.

Tyrni Curd eli tyrnitahna

En ole aikoihin keitellyt curdeja eli tahnoja, joista tunnetuin lienee sitruunatahna eli lemon curd. Koska tahnoja voi hyvin valmistaa myös marjoista, kaivelin pakastimesta tyrnipussin esille ja valmistin tahnan niistä. Kirpeä tyrni oli erinomainen valinta makean tahnan raaka-aineeksi, ja miten ihana värikin tahnaan tuli. Pirteän keltainen tyrni curd sopii hyvin kevätpöytään. Tahnaa voi käyttää vaikka mihin, kakkujen ja kääretorttujen väliin, keksien täytteeksi, lettujen, pancakesien ja vohvelien kanssa, paahtoleivän päälle jne. Tyrni curd säilyy kylmässä säilytettynä parisen viikkoa, mutta tulee todennäköisesti syödyksi jo paljon sitä ennen.

Tyrni Curd eli tyrnitahna

3 dl tyrnimarjoja
2 1/2 dl tomusokeria
3 kananmunaa
75 g voita

Anna marjojen sulaa ja paseeraa ne sitten siivilän läpi. Mittaa kattilaan tai kulhoon tomusokeri ja vispaa joukkoon kananmunat. Sekoita joukkoon paseerattu tyrni ja lämmitä seosta vesihauteessa koko ajan vispilällä sekoittaen, kunnes seos sakenee. Ota kattila tai kulho vesihauteesta ja vispaa joukkoon huoneenlämmössä pehmennyt voi pieni nokare kerrallaan. Kaada tahna puhtaaseen lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa.

Karpalo-omenahillo

Jouluksi ei tullut paljoakaan mitään uutta kokeiltua, vaan joulupöytä koostui pitkälti perinteisistä jouluruoistamme, joiden reseptit blogin arkistoistakin jo ennestään löytyvät. Pikkuerä hilloa tuli kuitenkin  keitettyä muun muassa kalkkunan ja juustojen lisukkeeksi. Pääosassa hillossa olivat karpalo ja omena, lisämakua antoivat inkivääri ja sitruuna. Hillosta tuli tosi raikkaan makuista. Tätä hilloa keitän varmasti vielä joskus toistekin, ja testaan vaikka kääretortunkin välissä.

Karpalo-omenahillo

1 iso omena
3 dl karpaloita
1 1/2 dl hillo-marmeladisokeria
1 tl raastettua inkivääriä
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunamehua
1 dl omenamehua

Kuori omena ja poista siemenkota. Paloittele omena kattilaan. Lisää joukkoon karpalot, inkivääriraaste, sitruunan raastettu kuori sekä mehu, sekä omenamehu. Kiehauta ja keitä, kunnes omena ja karpalot pehmenevät. Ota kattila liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Laita kattila uudelleen liedelle, lisää joukkoon hillo-marmeladisokeri ja keitä muutaman minuutin ajan. Anna hillon jäähtyä n. 15 min. ja purkita se sitten puhtaaseen, kuumennettuun lasipurkkiin.

Kreikkalainen meze-lautanen & arvonta

Yhteistyössä Palirrian kanssa pääsin maistelemaan herkullisia kreikkalaisia makuja. Kansainvälisiä makupalkintoja voittaneen Palirrian tuotevalikoimaan kuuluu paljon erilaisia ruokasäilykkeitä. Kyseessä on perheyritys, joka panostaa laadukkaisiin raaka-aineisiin ja huolella valmistettuihin aterioihin, jotka ovat pitkälti lisäaineettomia. Palirria on Kreikan johtava valmisruokavalmistaja ja maailman suurin viininlehtikääryleiden tuottaja. Tuotteet ovat saaneet mm. Superior Taste Quality Awardeja.

Sain Parillialta maisteltavaksi:

• Parillia viininlehtikääryleitä, jotka nautitaan huoneenlämpöisinä tai lämmitettyinä. Viininlehdet on poimittu käsin ja täytteessä on riisiä, tilliä ja minttua. Viininlehtikääryleet voi tarjoilla tzatzikin tai sitruunamehun kanssa.
• Palirria jättipapuja tomaattikastikkeessa, jotka sopivat hyvin vaikka pääruoaksi. Lisäksi voi tarjota fetajuustoa, vihreää salaattia ja tuoretta leipää.
• Palirria munakoisoa tomaattikastikkeessa, joka on parhaimmillaan fetajuuston , tuoreen leivän ja vihreän salaatin kanssa. Munakoiso laitetaan vuokaan, ripotellaan päälle fetajuustoa ja kuumennetaan uunissa.
• Palirria stifado-sipuleita, jotka ovat valmiiksi kypsiä, ja voidaan lisätä pataruokiin ja kastikkeisiin. Äskettäin tekemässäni stifadossa salottisipulit voi korvata Palirria stifado-sipuleilla, lisäämällä sipulit stifadoon loppuvaiheessa. Stifado-sipuleita voi syödä myös sellaisenaan liha- ja kasvisruokien lisukkeena.
• Palirria lihapyöryköitä tomaattikastikkeessa, jotka ovat valmiita nautittavaksi. Lihapyörykät on maustettu perinteisillä kreikkalaisilla mausteilla, ja ne sopivat mm. pastan, perunan ja riisin kanssa.
• Palirria okraa tomaattikastikkeessa, jota usein Kreikassa nautitaan kanan tai lampaan kanssa. Okran voi lisätä lihapataan tai nauttia sellaisenaan pihvin lisukkeena.
• Palirria My Greek Meze jättipapuja vinaigrette-kastikkeessa, jotka sopivat mainiosti salaattipöytään. 
• Palirria My Greek Meze kuminamausteisia kikherneitä, jotka sopivat salaattiin sellaisenaan tai vaikka risottoon.

Joskus ruoanlaittajankin pitää päästä vähän helpommalla, ja ainakin uuden vuoden aatto on meillä useimmiten sellainen päivä, jolloin ruoanlaittaja vähän oikaisee keittiössä. Onhan juuri kuitenkin aherrettu hellan äärellä päivä- ja jopa viikkokausia joulupöytää varten. Uuden vuoden aattona unohdetaan hellan ääressä seisoskelu ja otetaan rennosti. Koska meillä joulupöytä sisältää aina ne perinteiset kotimaiset jouluherkut, uutta vuotta otetaan sitten vastaan mielellään muiden maiden ruokia nautiskellen. Palirrian tuotteilla pääsee vaivattomasti juhlimaan uuden vuoden aattoa herkullisin kreikkalaisin mauin. Kampanjaa varten valmistin kreikkalaisen meze-lautasen, jossa kokin tehtäväksi jää vain dipit ja pitaleivät, ja nehän valmistuvat aika helposti. Vuoden vaihtumisen odottelu sujuu mukavasti pieniä suupaloja dipaten ja maistellen. Ja vaikka tässä menussa on keittiössä vähän oikaistu ja käytetty valmistuotteita, mausta ei ole tarvinnut tinkiä. Palirrian tuotteet maistuivat meille, ja olen iloinen siitä, että lähdin mukaan kampanjaan. Kampanjan myötä löytyi muun muassa niin hyvät viininlehtikääryleet, ettei meillä enää jää niiden syönti pelkästään syksyyn, jolloin kääryleitä pääsee tekemään omien viiniköynnösten lehdistä. Kiitos Palirrian, nyt viininlehtikääryleillä herkutellaan meillä ympäri vuoden. Meze-lautanenkin tullaan toistamaan jo heti uuden vuoden aattona. Sen verran hyvää kaikki oli, että sitä iltaa jo oikein odottelee.

Kreikkalainen meze-lautanen

Palirria Viininlehtikääryleitä
Palirria Jättipapuja tomaattikastikkeessa
Palirria Lihapyöryköitä tomaattikastikkeessa
My Greek Meze Jättipapuja vinaigrette-kastikkeessa

Lisäksi:
pitaleipää
tzatzikia
hummusta
oliivitahnaa
vihreitä ja mustia oliiveja
fetajuustoa
kirsikkatomaatteja
kurkkutikkuja

Pitaleivät pannulla:

2 1/2 dl vettä
1/2 tl suolaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl kuivahiivaa
6 - 7 dl vehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä

Paistamiseen:
ruokaöljyä

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon suola ja hunaja. Sekoita joukkoon pieneen määrään vehnäjauhoja sekoitettu kuivahiiva. Vaivaa taikinaan vähitellen loput jauhot. Käytä jauhoja sen verran, että taikina on mahdollisimman pehmeää, mutta napakkaa. Lisää loppuvaiheessa joukkoon oliiviöljy. Kohota taikina liinan alla lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja pyöritä palloiksi. Kaulitse pallot jauhoja apuna käyttäen pyöreiksi litteiksi leiviksi. Sivele parilapannu kevyesti ruokaöljyllä ja paista leivät yksitellen molemmin puolin kuumalla pannulla, kunnes leivissä on hyvät raidat ja taikina on kypsää. Leikkaa leivät kolmioiksi ja tarjoile meze-lautasella.

Tzatziki:

2 dl kreikkalaista jogurttia
1/2 kurkku
1/2 tl suolaa
1 valkosipulin kynsi
1 rkl sitruunamehua
1 rkl hienonnettua tilliä
ripaus sokeria
mustapippuria myllystä
suolaa

Pinnalle:
oliiviöljyä

Raasta kurkku ja sekoita raasteen joukkoon puoli teelusikallista suolaa. Laita raaste siivilään ja anna olla hetki. Puserra raasteesta ylimääräinen neste pois mahdollisimman tarkkaan. Sekoita raasteen joukkoon kreikkalainen jogurtti, kuorittu ja hienonnettu valkosipulin kynsi, sitruunamehu ja tilli. Mausta tzatziki sokerilla, mustapippurilla ja suolalla. Laita tzatziki tarjoilukulhoon ja valuta päälle hieman oliiviöljyä.

Hummus:

1 prk My Greek Meze Kuminamausteisia kikherneitä
1 - 2 rkl tahinia
2 rkl sitruunamehua
1/2 tl savupaprikajauhetta
vettä
(suolaa)

Päälle:
oliiviöljyä
savupaprikajauhetta
muutama kokonainen kikherne

Kaada kikherneet monitoimikoneeseen liemineen. Säästä muutama kikherne koristeeksi. Aja kikherneet tasaiseksi massaksi. Lisää joukkoon tahini, sitruunamehu, ja savupaprikajauhe. Lisää vettä sen verran, että tahnan koostumuksesta tulee sopivan levittyvää, mutta silti vielä kiinteää. Tarkista suola. Laita hummus tarjoiluastiaan, valuta päälle oliiviöljyä ja koristele savupaprikajauhella sekä kikherneillä.

Oliivitahna:

2 dl kivettömiä kalamata oliiveja
1/2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
1 valkosipulin kynsi
1 rkl oliiviöljyä
1 tl sitruunamehua
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Mittaa oliivit ja tomaatit tehosekoittimeen. Kuori ja hienonna valkosipulin kynsi ja lisää oliivien ja tomaattien joukkoon. Aja ainekset tasaiseksi tahnaksi. Sekoita joukkoon oliiviöljy ja sitruunamehu. Mausta oliivitahna mustapippurilla ja tarkista suola.

Asettele kaikki meze-lautasen syötävät isolle tarjoiluastialle, omiin kippoihinsa tai tee jokaiselle syöjälle oma annos valmiiksi lautaselle. Nauti pienenä naposteltavana tai vaikka päivän ateriana riippuen annoksen koosta ja syöjien määrästä.

Haluaisitko sinäkin päästä maistelemaan Palirrian tuotteita? Jätä kommenttia alla olevaan kommenttilaatikkoon ja olet mukana Palirria -tuotepaketin arvonnassa. Ilmoitathan myös sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinut kiinni, jos voitto osuu kohdalle. Osallistumisaikaa on 25.12.2016 saakka. Kannattaa muutenkin tutustua Palirrian tuotteisiin. Lisää kivoja reseptejä löytyy Palirrian sivuilta.

(Kilpailun säännöt täällä.)

Yhteistyössä: Palirria