Suppilovahveropiirakka

 Mausteet saatu: Yrttipaja.

Tänä syksynä on saatu taas tosi hyvä sienisato. Nyt viime aikoina olen käynyt lähimetsästä keräämässä suppilovahveroita. Osa on mennyt pakastimeen, osa annettu, ja osa valmistettu heti. Suppilovahveropiirakkaa leivoin jokin aika sitten ja maustoin piirakkaa Yrttipajan maustesuolalla ja valkosipulisekoituksella. Yrttipaja on Euran Kauttualla toimiva kotimainen perheyritys, jonka toiminnan pääpaino on villeinä kerättyjen ja luonnollisesti tuotettujen kasvien tuottamisessa, jatkojalostamisessa ja myynnissä. Yrttipajan valikoimista löytyy kotimaiset, ympäristöystävälliset ja laadukkaat vaihtoehdot sekä keittiöön että kosmetiikkaan. 

Suppilovahveropiirakka

Pohja:
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
ripaus Yrttipajan Maustesuolaa
3 rkl kylmää vettä

Täyte:
5 dl suppilovahveroita
1 prk ranskankermaa
3 kananmunaa
1 dl ruokakermaa
2 dl juustoraastetta
2 - 3 tl Yrttipajan Maustesuolaa
2 tl Yrttipajan Valkosipulisekoitusta
mustapippuria myllystä

Paista pannulla suppilovahverot. Nosta pannu syrjään ja anna hetki jäähtyä. Nypi keskenään huoneenlämpöinen voi ja jauhot, joihin on sekoitettu Maustesuola. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina irtopohjavuoan leivinpaperilla vuoratulle pohjalle ja hieman reunoille. Sekoita suppilovahveroiden joukkoon ranskankerma, kananmunat, ruokakerma ja juustoraaste. Mausta seos Maustesuolalla, Valkosipulisekoituksella ja mustapippurilla. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle. Kypsennä 200 -asteisen uunin keskitasolla n. 30 min.

Poro-suppilovahverorisotto

Yhteistyössä Rosa Viini & Ruoka kanssa.

Risotto on siitä kiva ruoka, koska se on hyvin muuntautumiskykyinen, ja siitä saa helposti sekä arkeen että juhlaan sopivaa ruokaa. Arkena meillä valitaan risottoon edullisempia raaka-aineita ja tehdään risotosta myös kevyempi ilman parmesaania ja voita. Juhlavammassa risotossa taas aineksissa ja kaloreissa ei säästellä. Itsenäisyyspäivä lähestyy ja yhteistyössä Rosa Viini & Ruoka kanssa tein risottoreseptin, joka sopisi hyvin ateriaksi maamme itsenäisyyttä juhliessa. Kotimaamme metsät tarjoavat hienoja raaka-aineksia ruokapöytäämme, ja niin minunkin risottooni valikoitui suppilovahveroja, poroa ja puolukoita. Tämä juhlava risotto valmistuu puolessa tunnissa, niin keittiössäkään ei tarvitse ihan koko päivää huhkia, vaan aikaa ja voimia jää juhlimisellekin.

Nugan Dreamer's Chardonnay 2019 on runsas ja paahteinen valkoviini. Kuiva ja hapokas viini on hedelmäinen, tamminen ja tasapainoinen. Nugan Dreamer's Chardonnay 2019 sopii grillatulle tai paistetulle vaalealle lihalle sekä täyteläisille punalihaisille kalaruoille. Viini sopi oikein hyvin myös poro-suppilovahverorisoton kanssa, koska parmesaani ja voi tuo risotolle tuhtiutta ja kermaisuutta, ja suppilovahveroissa ja porossa on runsaasti makua. Nugan Dreamer's Chardonnay 2019 maksaa 12,98 €.

Poro-suppilovahverorisotto

1 - 2 rkl oliiviöljyä
1 l suppilovahveroita
1 salottisipuli
2 valkosipulin kynttä
4 dl risottoriisiä
2 dl valkoviiniä
n. 10 dl kasvislientä
150 g kylmäsavustettua pororouhetta
25 g voita
2 dl raastettua parmesaania
mustapippuria myllystä

Lisäksi:
puolukoita
persiljaa

Paista suppilovahveroista ylimääräinen neste pois. Lisää joukkoon oliiviöljy sekä hienonnettu sipuli sekä valkosipulin kynnet. Kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää joukkoon risottoriisi ja kuullota hetken aikaa, kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi. Lisää joukkoon valkoviini. Kun viini on haihtunut, lisää kasvislientä vähän kerrallaan. Anna liemen aina haihtua, ennen kuin lisäät uutta. Jatka n. 15 - 20 minuuttia lisäten lientä vähän kerrallaan aina tarvittaessa niin kauan, kunnes riisi on sopivan kypsää. Lisää joukkoon kylmäsavustettu pororouhe. Lisää voi sekä raastettu parmesaani. Mausta mustapippurilla. Annostele risotto lautasille ja ripottele annosten pinnalle parmesaania, puolukoita ja persiljaa.

Pannulla paistettua huhtasientä & parsaa

Tänä keväänä olemme päässeet iloitsemaan ihan mahtavasta korvasienisadosta. Korvasienten lisäksi myös huhtasienet ovat ilahduttaneet. Ja kaikkein parasta on, kun huhtasieniä on alkanut kasvamaan ihan meidän omassa puutarhassa. Viime keväänä huhtasieniä ilmestyi pari kasvimaan viereen nurmikolle, tänä keväänä niitä oli jo pari kourallista. Nyt poimein huhtasienet ja pääsimme maistamaan niitä ihan ensimmäistä kertaa. Ja onpa todella hyvä sieni! Koostumus ja maku oli meille tosi mieleinen. Ja huhtasienihän on korvasieneen nähden paljon vaivattomampi. Niitä kun ei tarvitse ollenkaan ryöpätä, vaan myrkyttöminä voi nakata vain suoraan pannulle. Huhtasienistä paistoin aterialle lisukkeen vihreän parsan kera. Kaksi kevätherkkua yhdessä.

Pannulla paistettua huhtasientä & parsaa

nokare voita
pari kourallista huhtasieniä
1 nippu vihreää parsaa
suolaa
mustapippuria myllystä
raastettua parmesania

Leikkaa parsojen puiset tyvet pois ja keitä parsoja n. 3 min. Kaada parsojen keitinvesi pois ja huuhdo kylmällä vedellä. Leikkaa parsat suupaloiksi. Pilko huhtasienet. Sulata pannulla voi ja paista huhtasienet. Kun sienet on paistuneet, lisää joukkoon parsat. Jatka paistamista, kunnes parsat lämpenee. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Ripottele pinnalle raastettua parmesania.

Korvasieni-savuporopiirakat

Tänä keväänä meillä on ollut ihan satumainen korvasienionni! Korvasieniä on löytynyt ihan kilokaupalla sekä vanhoilta vakiopaikoiltamme että mitä ihmeellisimmistä uusista paikoista. Viimeisimmät korvasienet bongasin jopa auton ikkunasta ohi ajaessa. Ne korvasienet olivat ison nyrkin kokoisia, niin erottuivat metsästä hyvin. Korvasienten puhdistamisessa ja ryöppäämisessä (Ruokaviraston ohje korvasienten käsittelyyn) on ollut kova työ, mutta on se sen vaivan arvoista. Nyt pakastimessa on ihan jäätävä määrä korvasieniä sopivina annoksina. Niistä saa tehtyä monet herkut! Ja tottahan niitä korvasieniä on pitänyt päästä nyt hetikin syömään. Eilen leivoin piirakoita, joihin laitoin täytteeksi korvasieniä sekä savuporo-tuorejuustoa. Valmiista voitaikinalevyistä niin helppoja ja nopeita tehdä, ja niin hyvän makuisia!

Korvasieni-savuporopiirakat
(12 kpl)

6 voitaikinalevyä

Täyte:
3 - 4 dl ryöpättyjä korvasieniä
200 g savuporo-tuorejuustoa
1 dl creme fraichea
suolaa

Voiteluun:
1 kananmuna

Lisäksi:
ruohosipulia

Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Sillä välin hienonna korvasienet ja paista niistä pannulla ylimääräinen kosteus pois. Mausta sienet suolalla. Sekoita korvasienet, savuporo-tuorejuusto ja creme fraiche hyvin yhteen. Leikkaa sulaneet voitaikinalevyt kahteen osaan. Jaa täyte voitaikinaneliöille ja levitä täyte taikinan päälle, mutta jätä reunat tyhjäksi. Voitele reunat kananmunalla. Paista piirakoita uunissa 225 asteessa 12 - 15 min.

Marinoidut karitsan paahtopaistit & herkkutattirisotto

Karitsan paahtopaistit kuuluvat meillä nykyään ehdottomasti pääsiäisen ruokiin. Karitsan paahtopaistit ovat niin herkullisia, että mielellään niitä syö muulloinkin, jos vain kaupasta sattuu löytymään kohtuulliseen hintaan. Loppiaisen alla lähikauppa ilmoittikin tarjouksessa olevista paahtopaisteista, joten sen enempiä loppiaisen ateriaa ei tarvinnut miettiä. Karitsan paahtopaistit laitoin marinadiin paistoa edeltävänä päivänä ja annoin marinoitua yön yli. Paahtopaistien seuraksi tein herkkutattirisoton. Pienten paahtopaistien ja risoton valmistus ei vaadi mahdottomasti kokkausaikaa. Tällainen herkullinen juhla-ateria on aika vaivaton valmistaa. Tämän aterian jälkeen saattoikin taas hyvillä mielin joulutauon jälkeen jatkaa dieettiä. Vaikka ei dieettiruoissakaan ole valittamista ollut, eikä ole tarvinnut nälässä paljon kärvistellä. Mutta siitä joskus toisella kertaa...

Marinoidut karitsan paahtopaistit & herkkutattirisotto

Marinoidut karitsan paahtopaistit:
4 karitsan paahtopaistia

Marinadi:
2 rkl oliiviöljyä
2 1/2 rkl punaviinietikkaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
3 valkosipulin kynttä
1/2 rkl rosmariinia
1 tl timjamia
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Herkkutattirisotto:
n. 300 g pakastettuja herkkutattiviipaleita
50 g voita
2 rkl ruokaöljyä
1 sipuli
1 - 2 valkosipulin kynttä
3 dl risottoriisiä
1 dl kuivaa valkoviiniä
n. 1 l kana- tai kasvislientä
1 1/2 dl raastettua parmesaania
mustapippuria myllystä

Lisäksi:
parmesaanilastuja

Kuivaa paahtopaistien pinnat ja poista mahdolliset ylimääräiset kalvot. Sekoita oliiviöljy ja punaviinietikka keskenään. Lisää joukkoon kuoritut ja ohueksi siivutetut valkosipulin kynnet. Lisää suola, mustapippuri sekä yrtit. Laita paahtopaistit marinoitumaan liemeen muutamaksi tunniksi tai yön yli. Ota paahtopaistit huoneenlämpöön noin tunti ennen kypsentämistä. Kuivaa ylimääräinen marinadi pois. Kuumenna pannulla ruokaöljy ja ruskista paahtopaistien pinnat. Siirrä paahtopaistit uunivuokaan ja työnnä paistomittari yhteen paisteista. Kypsennä paisteja uunissa 200 asteessa, kunnes lämpötila on 52 - 56 astetta. Ota paistit uunista, mausta vielä kevyesti suolalla ja mustapippurilla ja kääri folion sisälle siksi aikaa, kun valmistat risoton. Paista tateista ylimääräinen neste pois kuivalla pannulla. Lisää pannulle nesteen haihduttua puolet voista ja ruskista sienet kevyesti. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuumenna laakeassa kattilassa ruokaöljy ja kuullota hienonnetut sipulit pehmeiksi. Lisää kattilaan riisi ja kuullota riisit läpikuultaviksi. Lisää kattilaan valkoviini ja sekoita, kunnes viini on imeytynyt lähes kokonaan riisiin. Lisää kuumaa kana- tai kasvislientä kattilaan kauhallinen kerrallaan aina, kun edellinen kauhallinen on lähes haihtunut. Sekoita koko ajan. Tähän menee n. 20 min. Kun risotto on kypsää ja valuvaa, sekoita joukkoon tatit, loppuvoi sekä raastettu parmesaani. Mausta mustapippurilla. Jaa risotto lautasille ja leikkaa karitsan paahtopaistit poikkisyin ohuiksi siivuiksi ja asettele risoton päälle. Ripottele pinnalle parmesaanilastuja.

Lampaankääpänugetit

Viikonlopun sienireissulla kävi tuuri ja löytyi vielä jokunen hyvä lampaankääpä. Muitakin sieniä tietenkin löytyi, suppilovahveroita, tatteja ja muutama kantarellikin vielä, mutta lampaankäävät olivat paras löytö. Yksi parhaista sieniruoistahan on leivitetyt lampaankäävät eli lampaankääpänugetit. Lampaankääpänugetit ovat käsittämättömän herkullisia. Jotain niiden herkullisuudesta kertoo myös se, että ne kelpaavat myös meidän nirsoakin nirsommalle lapselle. Lapsi syö lampaankääpänugetteja ihan ahmien, ja jopa kieltää meitä muita syömästä, jotta itse saisi enemmän. Lampaankääpänugetit maistuvatkin sekä kasvis- että lihansyöjille. Lampaankäävistä saa ihan kelpo pihvitkin aterialle.

Lampaankääpänugetit

puhdistettuja, madottomia lampaankäävän lakkeja
vehnäjauhoja
kananmunia
pankojauhoja
suolaa
valko- tai mustapippuria

Paistamiseen:
voita tai ruokaöljyä

Leikkaa lampaankääpien lakit sopiviksi annospaloiksi. Laita yhdelle lautaselle vehnäjauhot ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita yhdelle lautaselle vispattu kananmuna, ja yhdelle pankojauhot. Pyöräytä lampaankääpäpalat vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa. Toista ja pyöräytä lopuksi pankojauhoissa. Paista pannulla runsaassa voissa tai ruokaöljyssä. Valuta paloista ylimääräinen rasva pois talouspaperin päällä ja tarjoile, kun ovat hetken jäähtyneet.

Tatticarpaccio

Vaikka kuiva ja paahteinen kesä vaikutti huonolta syksyn sienisadon kannalta, alkoi niitä sieniä sentään jonkun verran löytyä. Onneksi lämmintä keliä riitti, kun kosteat yöt ja sateet alkoivat. Nyt on saatu sienivarastoja ihan mukavasti täydennettyä. Lähinnä kantarelleja ja tatteja on löytynyt. Suppilovahverot saavat vielä kasvaa kokoa metsässä, joten lisää sieniä on vielä luvassa varastoon. Ihan koko sienisaalista ei sentään ole säilötty, vaan heti tuoreeltaankin niillä on herkuteltu. Koska herkkutatti ei välttämättä vaadi kypsentämistä, valmistuu niistä muutamassa minuutissa herkullinen carpaccio, jonka voi tarjoilla aterialla alkupalana.

Tatticarpaccio

pieniä, madottomia herkkutatteja
laadukasta oliiviöljyä
sitruunan mehua sekä raastettua kuorta
sormisuolaa
mustapippuria myllystä
parmesaanilastuja
lehtipersiljaa

Leikkaa herkkutatit ohuiksi siivuiksi ja asettele tarjoiluvadille. Pirskottele päälle oliiviöljyä. Puserra päälle hieman sitruunamehua ja ripottele päälle raastettua kuorta. Ripottele päälle sormisuolaa ja mustapippuria. Lisää päälle muutama parmesaanilastu ja viimeistele carpaccio hienonnetulla lehtipersiljalla.

Ricotta-korvasieni-nokkospiirakka

Kyllä niitä korvasieniä sitten vain löytyikin, vaikka toisin epäilin. Mutta ei mitään huippusatoa, koska on ollut niin mahdottoman kuivaa ja kylmää. Hyvä, kun nyt kuitenkin pariin kolmeen ateriaan löytyi sieniä. Koska korvasieniä saatiin pikkaisen lisää, käytin taas viime vuotisia pakastimesta pussillisen pois, ja leivoin suolaisen piirakan. Piirakkaa varten keräsin lisää luonnon antimia korvasienten seuraksi, eli piirakkaan päätyi myös nokkosta. Täytteeseen sekoittelin purkkillisen ricottaa ja pohjataikina oli jälleen perunamuusijauhepohjainen. Se on maukkautensa vuoksi meidän suosikki suolaisten piirakoiden pohjaksi.

Ricotta-korvasieni-nokkospiirakka

Pohja:
1 dl perunasosejauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
100 g voita
1 dl kylmää vettä
 
Täyte:
1 l nokkosen lehtiä
250 g esikäsiteltyjä (ryöpättyjä) korvasieniä
1 sipuli
nokare voita
250 g ricottaa
1 1/2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
yrttisuolaa
jauhettua valkopippuria

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon hieman pehmennyt voi. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka viileään n. 30 minuutiksi. Pistele pohjataikinaan haarukalla reikiä ja paista 200 asteessa uunin alatasolla 10 minuuttia. Huuhtele nokkosen lehdet ja ryöppää ne nopeasti kiehuvassa vedessä. Jäähdytä ja silppua lehdet hieman pienemmiksi. Kuullota pannulla voissa kuorittu ja hienonnettu sipuli. Lisää joukkoon paloitellut korvasienet ja paista hetken aikaa. Ota pannu liedeltä. Sekoita keskenään ricotta, ruokakerma ja kananmunat. Sekoita seos jäähtyneen sieni-sipuliseoksen joukkoon. Lisää joukkoon nokkoset ja mausta seos yrttisuolalla ja valkopippurilla. Kaada täyte piirakkapohjan päälle. Paista vielä n. 30 minuuttia.

Mustatorvisienikeitto

Tein edellispäivänä pitkästä aikaa sienikeittoa. Tuhdin kermaiset keitot ovatkin enemmän syys- ja talviruokaa, joten senkään vuoksi sienikeittoa ei ole tullut tehtyä aikoihin. Keiton tein nyt mustatorvisienistä. Sienestämään ei tänä syksynä sattuneesta syystä oikein päästy, mutta pakastettuna ja kuivattuna meillä vielä monenlaisia sieniä riittää. Keittoon käytin kuivattuja mustatorvisieniä, ja liotin niitä ensin jonkin aikaa kuumassa vedessä. Sen jälkeen valmistin keiton ihan ohjeen mukaan. Ohjeen nappasin Koti ja Keittiö -lehdestä. Maustamaton tuorejuusto ja ranskankerma tekivät keitosta täyteläistä. Keitto maustettiin sherryllä, ja se antoi hienon aromin.

Mustatorvisienikeitto

4 annosta

300 - 400 g (n. 1 l) tuoreita mustatorvisieniä
1 - 2 sipulia
3 rkl voita tai öljyä
3 rkl vehnäjauhoja
8 dl kana- tai kasvislientä
n. 1 rkl tuoretta rakuunaa
tai 1 tl kuivattua rakuunaa
2 - 3 rkl tuoretta silputtua persiljaa
mustapippuria myllystä
100 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl ranskankermaa
(suolaa)
2 - 3 rkl sherryä tai madeiraa

Puhdista ja pilko sienet. Kuori ja hienonna sipulit. Kiehauta sieniä kattilassa omassa liemessään, kunnes neste on haihtunut. Lisää kattilaan rasva ja kuullota siinä hienonnettu sipuli. Ripottele joukkoon vehnäjauhot ja lisää kana- tai kasvisliemi koko ajan sekoittaen. Lisää myös yrtit ja pippuri. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää tuorejuusto ja kerma ja kuumenna niin, että juusto sulaa joukkoon. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Mausta lopuksi sherryllä tai madeiralla, mutta älä keitä enää.

Kantarelli-bruschetta & Tomi Björckin mainio patonkiresepti

Esimerkiksi Instagramissa on viime aikoina saanut katsella kuvia ihmisten mahtavista kantarellisaaliista. Sanovat, että on ihan huippu kantarellivuosi, mutta ei sitä ainakaan täällä meillä päin ole huomannut. Ei ole kantarelleja löytynyt normaalia enemmän, ja tosi hitaastikin tuntuvat kasvavan. Pieniä alkuja kun löytää, niin vielä parinkin viikon päästä ovat saman kokoisia. Viikonloppuna sentään vakiopaikoilta korillinen kantarelleja saatiin. Ensimmäiseksi tietenkin herkuteltiin kermaisella kantarellisoosilla. Pakastimeen sain muutaman pussin, ja lopuista tein bruschettaa. Ensin aioin käyttää kaupan valmista patonkia, mutta sitten löysinkin netistä Tomi Björckin helpon oloisen patonkireseptin. Jätin patongin ostamatta ja kokeilin reseptiä. Ohjeella valmistui vähäisistä raaka-aineista kaksi patonkia todella pienellä vaivalla. Patongeissa oli myös mielettömän hyvä koostumus, joten reseptiä tulee käytettyä uudelleenkin. Patongit leikkasin sitten siivuiksi ja paahdoin uunissa rapeiksi. Päälle paistoin kantarelleja ja lisäsin joukkoon creme fraiche -purkin lopun. Creme fraiche antoi mukaan makua sekä sitoi kantarelleja toisiinsa helpottaen syömistä.

 

Kantarelli-bruschetta

nokare voita
1 valkosipulin kynsi
1 pieni sipuli
4 dl esipaistettuja kantarelleja
n. 3 rkl creme fraichea
suolaa
jauhettua valkopippuria

Lisäksi:
1 pitkä tai kaksi lyhyttä vehnäpatonkia
oliiviöljyä
tuoretta persiljaa

Kuori ja hienonna valkosipulin kynsi sekä sipuli. Sulata pannulla voi ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää joukkoon kantarellit ja paista sieniin väriä. Sekoita lopuksi joukkoon creme fraiche ja mausta sieniseos suolalla ja valkopippurilla. Leikkaa patonki siivuiksi ja paahda siivut uunissa tai leivänpaahtimessa. Sivele paahdetuille siivuille hieman oliiviöljyä ja jaa sieniseos siivuille. Ripottele pintaan lopuksi hienonnettua persiljaa.

Tomi Björckin patongit

5 dl vehnäjauhoja
1/2 ps (n. 6 g) kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä

Ota puolet vehnäjauhoista ja sekoita niihin kuivahiiva. Lisää ne suolan kanssa kädenlämpöiseen veteen. Sekoita mukaan loput vehnäjauhot ja öljy. Anna kohota puolisen tuntia. Muotoile patongeiksi ja tee muutama viilto. Kohota vielä hetki, paista 225 asteessa 15 minuuttia.

Nokkosfettuccini korvasienikastikkeella & Philips PastaMaker

Olen tehnyt pastaa itse ainoastaan pari kertaa ja siitäkin on jo aikaa lähemmäs kymmenen vuotta. Pastan tekeminen on kyllä ollut monesti mielessä, mutta aina se vain on jäänyt. Jotenkin sen pastan tekemisen kokee niin työlääksi ja aikaa vieväksi, ettei inspiraatiota tahdo koskaan löytyä tarpeeksi.

Kuva valmistajan sivuilta.

 
Nyt sain Philipsiltä tilaisuuden testata uutta pasta- ja nuudelikonetta, Philips PastaMakeria, eikä pastan tekeminen voi enää tämän helpommaksi mennä! Koneeseen vain laitetaan jauhot sekä vettä tai muna-vesiseos, ja pastakone tekee täysin automaattisesti täydellistä tuorepastaa tai nuudeleita. Koneen mukana tulee jauho- ja vesimitat, joiden avulla ainesmääriäkään ei tarvitse sen kummemmin itse miettiä. Mukana tulee myös neljä erilaista muottilevyä: spagetti, penne, fettuccini ja lasagne. Lisäksi saatavana on erikseen monia erilaisia nuudeli- ja pastalevyjä. Koneen mukana tulee myös reseptivihko, jossa on yli 20 reseptiä pasta- ja nuudeliannosten valmistamiseen.

Minä kokeilin ensimmäiseksi fettuccinilevyä, ja taikinan maustoin nokkosella. Koneen käyttö oli helppoa, ja kymmenessä minuutissa minulla oli valmista, kauniin vihreää tuorefettuccinia. Kun vielä pastaveden laittaa kiehumaan samaan aikaan, kun alkaa pastaakin valmistaa, valmis pasta-annos on lautasella jopa 15 minuutissa. Nopeaa kuin mikä! Nokkosfettuccinille tein vielä kermaisen korvasienikastikkeen, ja päivällinen oli uskomattoman nopeasti valmis, vaikka omatekoista tuorepastaa olikin. Pastakone ei varmastikaan jää kaappiin pölyyntymään. Sen verran nopeasti ja helposti pasta sillä valmistuu, ja tuore on aina tuoretta. Kiva myös, kun voi pastoja maustaa monin eri tavoin.

Nokkosfettuccini korvasienikastikkeella
(2 - 3 annosta)

Nokkosfettuccini:
1 mitta (n. 250 g) puolet durumvehnäjauhoja ja puolet karkeita vehnäjauhoja
1/2 mittaa vettä + 1 kananmuna (yht. n. 95 ml)
1 dl tuoreita nokkosen lehtiä

Korvasienikastike:
nokare voita
1 pieni sipuli
150 - 200 g esikäsiteltyjä korvasieniä
2 dl kuohukermaa
1 rkl Maizena vaaleaa suurustetta
suolaa
mustapippuria myllystä

Tarjoiluun:
parmesaania
hienonnettua ruohosipulia

Kiehauta kattilassa vettä, lisää nokkosen lehdet ja ryöppää parin minuutin ajan. Kaada vesi pois ja puserra nokkosen lehdistä ylimääräinen vesi pois. Sekoita pastataikinaan tuleva vesi, kananmuna sekä nokkosen lehdet esim. tehosekoittimessa tasaiseksi seokseksi. Avaa pastakoneen kansi ja lisää jauhot. Sulje kansi ja käynnistä laite. Valitse ohjelma 1 ja paina käynnistyspainiketta. Kaada neste hitaasti kannessa olevasta aukosta. Kone vaivaa taikinaa muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen pastaa alkaa tulla ulos. Laita koneen alle joku astia ja leikkaa koneen mukana tulevalla osalla pasta sopivan mittaiseksi. Keitä tuorepasta reilusti suolatussa, runsaassa vedessä kypsäksi (n. 6 minuuttia). Sulata pannulla nokare voita ja kuullota kuorittu ja hienonnettu sipuli pehmeäksi. Lisää joukkoon paloitellut, esikäsitellyt korvasienet ja jatka paistamista muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon kuohukerma ja kiehauta. Suurusta kastike Maizenalla. Mausta kastike suolalla ja mustapippurilla. Sekoita joukkoon keitinvedestään valutettu kypsä nokkosfettuccini ja tarjoile pasta parmesaanin ja ruohosipulin kera.

Yhteistyössä: Philips

Sienipasteijat ruis-rahkavoitaikinasta

Viikonloppuna tekemästäni lihapiirakasta jäi vielä puolen purkkia ylimääräistä maitorahkaa, joten tein vielä uuden rahkavoitaikinan pasteijoita varten. Taikinaan halusin kokeilla myös ruisjauhoja, niinpä laitoin joukkoon puolet ja puolet vehnää ja ruista. Ruisjauhot sopivatkin hyvin mukaan suolaisiin piirakoihin ja pasteijoihin. Taikinaan tuli enemmän makua ruisjauhojen ansiosta, ja onhan ne vehnäjauhoja terveellisempiäkin. Täytteeksi laitoin sieniä, sipulia, ohrahelmiä ja keitettyä kananmunaa. Koska käytin täytteessä herkkutatteja, en halunnut peittää niiden makua liiaksi mausteilla, joten suola ja valkopippuri riitti. Muutkin ruokasienet sopivat pasteijoihin yhtä hyvin, mutta herkkutatteja meillä on nyt varastossa kaikkein eniten hyvän tattivuoden ansiosta. Sienipasteijat maistuvat sekä lämpiminä että kylminä. Pasteijat kestävät hyvin pakastamista, joten samalla vaivalla niitä kannattaa tehdä aina vähän reilummin. Pakastimesta niitä on sitten mukava ottaa vaikka kahvipöydässä tarjottavaksi.

Sienipasteijat ruis-rahkavoitaikinasta

Taikina:
200 g voita
2 dl vehnäjauhoja
2 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
250 g maitorahkaa

Täyte:
300 g pakastettuja herkkutatteja (tai suppilovahveroita, kantarelleja, lampaankääpää ym.)
1 sipuli
1 1/2 dl ohrahelmiä
4 dl vettä
2 keitettyä kananmunaa
150 g ranskankermaa
jauhettua valkopippuria
suolaa

Voiteluun:
1 kananmuna

Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe, ja nypi seos pehmenneen voin kanssa hyvin yhteen. Sekoita joukkoon maitorahka, ja sekoita taikina tasaiseksi. Vältä vaivaamista. Muotoile taikina levyksi ja kääri tuorekelmuun. Anna taikinan olla jääkaapissa 1 - 2 tuntia, tai vaikka yön yli. Valmista täyte. Kuori ja hienonna sipuli ja ruskista sipuli ja sienet kevyesti pannulla tilkassa rasvaa. Kiehauta suolalla maustettu vesi ja keitä ohrahelmiä noin 15 minuuttia miedolla lämmöllä, kunnes ohra on kypsää. Sekoita keskenään sieni-sipulipaistos, ohrahelmet sekä keitetyt kananmunat hienona hakkeluksena. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausta täyte valkopippurilla ja suolalla. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä ohueksi levyksi. Ota levystä muotilla pyöreitä pohjia. Laita pohjille reilu ruokalusikallinen täytettä, taita kahtia ja painele reuna esim. haarukalla hyvin kiinni. Laita pasteijat uunipellille leivinpaperin päälle ja voitele kananmunalla. Paista pasteijat uunin keskitasolla 225 asteessa n. 15 minuuttia, kunnes pinta saa hyvän värin.

Luomuherefordin mureke Wellingtonin tapaan, peruna-palsternakkapyree & suppilovahverokastike

Suomen Kotitilan järjestämä Lihaa parhaimmillaan -blogikilpailu on edennyt kolmanteen eli toiseksi viimeiseen osakilpailuun. Kahta viimeistä osakilpailua varten sain perjantaina lämpövalvotun lihatoimituksen, joka sisälsi Länningin tilan luomuherefordin jauhelihaa sekä paistin. Tämän kertaisen osakilpailun teemana on Jauhelihaa 2.0. Päätin kokeilla valmistaa murekkeen Wellingtonin fileen tapaan eli kypsensin murekkeen voitaikinakuoressa. Koska luomuna tuotettu pihvikarjan jauheliha on koostumukseltaan normaalia jauhelihaa erilaisempaa, murekkeeseen ei tarvinnut käyttää ollenkaan kananmunia eikä korppujauhoja. Laadukas liha ei myöskään tarvinnut muuta kuin simppelit mausteet eli sipulia, suolaa ja mustapippuria. Voitaikinan tein itse, mutta yhtä hyvin murekkeessa voi käyttää valmistaikinaakin. Wellingtonin fileessä on sienitäyte, mutta murekkeeseen en sitä tehnyt. Sen sijaan tein suppilovahverokastiketta. Lisukkeeksi tein myös perunoista ja palsternakoista pyrettä. Lisäksi paistoin blogissa ennenkin esiintyneitä karamellisoituja lanttukuutioita.

Luomuherefordin mureke Wellingtonin tapaan, peruna-palsternakkapyree & suppilovahverokastike

Luomuherefordin mureke Wellingtonin tapaan:

500 g luomuherefordin jauhelihaa
tilkka ruokaöljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 - 2 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Voitaikina:

100 g voita
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kylmää vettä

Voiteluun:

1 kananmuna

Jos teet murekkeeseen itse voitaikinan, sen voi tehdä valmiiksi jo vaikka edellisenä päivänä. Anna voin pehmetä huoneenlämmössä hetki. Nypi sitten voin joukkoon vehnäjauhot, ja lisää lopuksi vesi. Sekoita taikina tasaiseksi. Kääri taikina tuorekelmuun ja anna olla jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynsi. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota sipulit pehmeiksi. Sekoita tasaisesti jauhelihan joukkoon paistetut sipulit, suola sekä mustapippuri. Muotoile jauheliha pitkulaiseksi murekkeeksi ja anna vetäytyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Kaulitse voitaikina n. 5 mm:n vahvuiseksi levyksi ja kääri mureke taikinan sisälle. Painele taikinan reunat tiiviisti kiinni. Halutessasi voit myös säästää osan taikinasta ja ottaa muotilla koristeita murekkeen pintaan. Voitele voitaikina kananmunalla ja kypsennä mureketta uunissa 200 asteessa n. 30 - 40 min, kunnes voitaikinan pinta on saanut hyvin väriä.

Peruna-palsternakkapyree:

4 jauhoista perunaa
4 palsternakkaa
maitoa
nokare voita
maun mukaan suolaa

Kuori ja lohko perunat ja palsternakat. Laita lohkot kattilaan ja kaada vettä päälle sen verran, että juurekset peittyvät. Kiehauta ja keitä, kunnes lohkot ovat pehmeitä. Kaada keitinvesi pois ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Sekoita joukkoon nokare voita sekä maitoa sen verran, että saat sopivan koostumuksen. Mausta pyree oman maun mukaan suolalla.

Suppilovahverokastike:

1 rkl voita
2 dl esikäsiteltyjä suppilovahveroita (ylimääräiset nesteet paistettu pois)
2 rkl vehnäjauhoja
3 dl lihalientä
1 dl kuohukermaa
mustapippuria myllystä

Sulata pannulla voi. Lisää joukkoon suppilovahverot ja paista hetken aikaa. Sekoita sienten joukkoon vehnäjauhot ja jatka paistamista. Lisää lihaliemi vähän kerrallaan, jotta kastike sakenee. Lisää lopuksi kerma ja anna kastikkeen hieman kiehua kasaan. Mausta lopuksi mustapippurilla. 

Keittiömestari Sasu Laukkonen valitsi reseptini finaaliin seuraavin perustein.

Jauhelihaa 2.0 -osakilpailu:

1 sija.

Maistuis varmaan sullekin -blogin ohje Luomuherefordin mureke Wellingtonin tapaan, peruna-palsternakkapyree & suppilovahverokastike

Mainio idea kerrassaan, pitää jauhelihan pehmeämpänä ja muistuttaa että klassisissakin herkuissa on päivittämisen varaa ja mahdollisuutta.

Selkeä annos ja kuva, reseptiikkaa helppo seurata. Plus että sesonki on todella hienosti esillä. Lisää tällaisia oivia kokonaisuuksia!

Kokonaiskilpailussa reseptini tuli toiseksi.

Kermainen suppilovahverokeitto pekonilla

Suppilovahverot alkavat metsissä olla jo hyvän kokoisia, ja viikonloppuna tulikin jo kerättyä sieniä keittoa varten. Sieniä käytin runsaalla kädellä, koska mielestäni suppilovahveroissa ei tarvitse mitenkään säästellä. Metsät on niitä aina niin pullollaan, joten turha ruoanlaitossakaan kitsastella niiden kanssa. Purkillinen kuohukermaa teki keitosta samettisen pehmeää ja rapeaksi paistettu pekonisilppu sopi makuihin mukaan täydellisesti. Suppilovahverokeittoa syötiin lämpimien tomaatti-juustoleipien kanssa.

Kermainen suppilovahverokeitto pekonilla

50 g voita
1 sipuli
5 - 6  dl esikäsiteltyjä suppilovahveroita (ylimääräiset nesteet paistettu pois)
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl kuohukermaa
5 - 7 dl kasvislientä
140 g pekonia
persiljaa
jauhettua valkopippuria
(suolaa)

Sulata kattilassa voi. Lisää joukkoon kuorittu ja hienonnettu sipuli. Kuullota sipuli pehmeäksi. Lisää joukkoon suppilovahverot ja jatka kuullottamista hetken aikaa. Sekoita sipulin ja sienten joukkoon vehnäjauhot. Lisää kasvislientä vähitellen sen verran, kunnes keitto on sopivaa koostumukseltaan. Lisää kuohukerma ja kiehauta. Keitä miedolla lämmöllä n. 15 minuuttia. Paista sillä välin pieneksi pilkottu pekoni kuivalla pannulla rapeaksi. Ota kattila liedeltä ja soseuta keittoa hieman sauvasekoittimella. Lisää keittoon paistettu pekoni sekä hienonnettuja persiljaa. Mausta keitto valkopippurilla ja tarkista suola.

Suppilovahverofocaccia nyhtöhirvellä & karpalomajoneesilla

Sain kutsun mukaan Pernod Ricard Finlandin järjestämään OivaPari Gourmet Fast Food -reseptikilpailuun, jossa kehitellään kolmessa osakilpailussa eri viineille sopivia makupareja. Ensimmäisessä osakilpailussa haetaan makuparia Campo Viejo Reserva 2008 -punaviinille, joka palkittiin Vuoden viinit 2014 -kilpailussa kultamitalilla omassa sarjassaan. Viini on pehmeä ja nahkainen, ripauksella tammisuutta.

 

Tämä punaviini sopi mielestäni hyvin liharuoille ja erityisesti voimakkaan makuiselle riistalle, joten lähdin kehittelemään reseptiä hirvenlihan ympärille. Hirvenlihasta valmistin nyhtöä, jota ei nyt ihan pikaruoaksi voi kutsua uunissa oloaikansa puolesta, mutta lihan esivalmisteluihin ei kuitenkaan mene paljonkaan aikaa. Uunissa nyhtö kypsyy ihan itsekseen ja on kuitenkin tosi vaivaton valmistaa. Nyhtöhirven liemessä käytin samaa viiniä, jolle makuparia etsittiin. Halusin tarjota nyhtöhirveä focaccian välissä ja metsän antimia halusin myös leipään sekä lisukkeeseen. Suomen metsistähän löytyy vaikka millaista gourmeeta ruokapöytään, kun vain viitsii käydä poimimassa. Focaccian päälle kävin lähimetsästä keräämässä suppilovahveroita ja majoneesin maustoin viime syksynä suolta poimimillani karpaloilla.

Vaikka hirvenliha onkin aika rasvatonta, sopii se mielestäni hyvin myös nyhdettäväksi. Pitkään haudutetusta lihasta tulee tosi mureaa. Hirvenlihasta onkin tullut yksi suosikkini nyhtönä. Makeahko karpalomajoneesi sopi hyvin voimakkaan makuisen hirvenlihan lisukkeeksi ja focaccia on kivaa vaihtelua hampurilaissämpylöille. Hampurilaissämpylöitä harvemmin viitsin itse leipoa, mutta focacciaa tulee tehtyä useinkin, koska se on lempileipäni. Mausteinen punaviini toimi mainiosti annoksen ruokajuomana.

Suppilovahverofocaccia nyhtöhirvellä & karpalomajoneesilla

Suppilovahverofocaccia:

3 dl vettä
1 tl sokeria
2 tl suolaa
6 - 7 dl vehnäjauhoja
2 tl kuivahiivaa
1/2 dl oliiviöljyä

Voiteluun:
n. 1/4 dl oliiviöljyä

Päälle:
tilkka oliiviöljyä
4 dl suppilovahveroita
1 punasipuli
sormisuolaa
rosmariinia

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi (+42 astetta). Sekoita joukkoon sokeri ja suola. Sekoita kuivahiiva pieneen määrään vehnäjauhoja ja sekoita hiiva-jauhoseos veteen. Lisää loput jauhot vähitellen hyvin vaivaten. Lisää taikinaan loppuvaiheessa oliiviöljy ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa n. 30 - 60 minuuttia. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle jauhoja apuna käyttäen pyöreäksi leiväksi. Kohota liinan alla vielä n. 30 minuuttia. Paista pannulla suppilovahveroista ylimääräinen neste pois. Lisää sen jälkeen joukkoon tilla oliiviöljyä sekä kuorittu ja siivutettu punasipuli. Kuullota, kunnes sipuli pehmenee. Voitele kohonneen leivän pinta oliiviöljyllä. Levitä päälle sieni-sipuliseos aineksia hieman taikinaan painellen. Ripottele pinnalle sormisuolaa sekä hienonnettua rosmariinia. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa n. 15 - 20 minuuttia.

Nyhtöhirvi:

1,6 kg hirvenpaisti
suolaa
mustapippuria
rosmariinia

Liemi:
3 dl kasvislientä
1/2 dl Campo Viejo Reserva 2008 -punaviiniä
1 sipuli
2 porkkanaa
2 laakerinlehteä
10 - 15 katajanmarjaa

Ota hirvenpaisti huoneenlämpöön ja hiero paistin pintaan reilusti suolaa, mustapippuria sekä rosmariinia. Anna paistin maustua ja lämmetä 1 - 2 tuntia. Kuori ja pilko sipuli reiluiksi paloiksi. Kuori ja paloittele porkkanat. Lisää sipulit ja porkkanalohkot vuokaan paistin kanssa. Lisää joukkoon laakerinlehdet ja katajanmarjat. Lisää kiehuvaan kasvisliemeen punaviini ja kaada liemi vuokaan. Laita paisti uuniin 175 asteeseen 30 minuutiksi. Ota paisti uunista ja laske uunin lämpö 125 asteeseen. Peitä vuoka foliolla ja laita takaisin uuniin. Paista n. 5 - 6 tuntia, kunnes liha on niin kypsää, että sen saa hyvin riivittyä haarukalla paloiksi. Poista paisti vuoasta ja riivi liha kahden haarukan avulla paloiksi. Valele riivityn lihan päälle vuoasta lientä sen verran kuin on tarpeen, eli liha saa liemestä mehevyyttä sekä makua.

Karpalomajoneesi:

2 dl karpaloita
1/2 dl sokeria
2 dl hyvää majoneesia

Soseuta karpalot ja sokeri tasaiseksi soseeksi esimerkiksi tehosekoittimessa. Sekoita karpalosose majoneesin kanssa hyvin yhteen. Anna makujen tasaantua viileässä jonkin aikaa ennen tarjoilua.

Suppilovahverofocaccia nyhtöhirvellä & karpalomajoneesilla:

suppilovahverofocacciaa
nyhtöhirveä
karpalomajoneesia
lehtisalaattia

Leikkaa focacciasta kolmioita ja halkaise kolmiot. Aseta pohjien päälle lehtisalaattia, nyhtöhirveä sekä karpalomajoneesia. Aseta kannet leipäkolmioiden päälle ja nauti Campo Viejo Reserva 2008 -punaviinin kera.

Viinin tarjosi Pernod Ricard Finland

Metsäsienileivät

Tattisato alkaa olla meillä päin lopussa, mutta rouskuja löytyy sitten tattienkin edestä. Varsinkin karvarouskulla on tänä syksynä tosi hyvä sato. Kangasrousku puolestaan on aina satoisa. Viime päivät on siis kerätty pääasiassa rouskuja.

Kangas- ja karvarouskuista tein yhdessä herkkutattien kanssa juustoisen levitteen leivän päälle. Maun voimakkuutta voi säädellä oman mielen mukaan. Mitä enemmän levitteessä on kangasrouskuja, sitä voimakkaampi on makukin. Karvarouskut ovat miedomman makuisia ja herkkutateilla makua saa miedonnettua lisää. Lisäksi raastoin levitteen joukkoon omenaa, joka myös miedontaa  ja samalla antaa levitteelle hyvää makeuttakin.

Metsäsienileivät

hyvää ruisleipää tai halutessa jotain vaaleaa leipää

Metsäsienilevite:
nokare voita
1 kuorittu sipuli hienonnettuna
6 dl hienoksi pilkottuja tatteja sekä ryöpättyjä kangas- ja karvarouskuja
1 kuorittu omena raastettuna
200 g maustamatonta sulatejuustoa
n. 2 rkl ruokakermaa
hienonnettua silolehtipersiljaa tai persiljaa
jauhettua valkopippuria
suolaa

Sulata pannulla voinokare. Kuullota hienonnettu sipuli pehmeäksi. Lisää joukkoon hienonnetut, esikäsitellyt sienet ja paista sienistä ylimääräistä kosteutta pois. Ota pannu liedeltä ja anna jäähtyä. Sekoita sipuli-sieniseokseen omenaraaste sekä sulatejuusto. Notkista levitettä sopivaksi ruokakermalla. Sekoita joukkoon hienonnettua persiljaa ja mausta levite valkopippurilla ja suolalla. Jaa levite leipien päälle ja anna makujen tasaantua viileässä ennen tarjoilua. Koristele leivät persiljalla.

Osan rouskuista olen säilönyt suolaan, osan mausteliemeen. Mausteliemeen sopivat parhaiten pienet nappimaiset rouskut. Suolaan säilöttynä rouskut säilyvät maakellarissa iät ja ajat. Ryöpätyt rouskut ladotaan tiiviisti lasipurkkeihin kerroksittain karkean merisuolan kanssa. Päällimmäiseksi tulee kerros suolaa. Käyttöön otettaessa sienistä liotetaan ylimääräinen suola pois. Suolasienistä teen mm. sienisalaattia ja pizzan päällä rouskut ovat ihan parhaita, koska niissä on paljon makua.

Luomuporsaan kasslerpihvit & omenainen herkkutatti-lehtikaalimuhennos

Kotitila.fi:n järjestämän Lihaa parhaimmillaan -reseptikilpailun toinen vaihe lähenee loppuaan, ja pikkuisen hilkulle reseptin kehittely meni tässä sienestyksen ja säilömisen lomassa. Annos kuitenkin lautaselle saatiin vaaditussa ajassa ja tämän osakilpailun aiheena oli vuodenaikaan hyvin sopivasti sadonkorjuun herkut. Kilpailureseptin toteuttamista varten toimitettiin luomuporsaan lihoja ensimmäistä ja toista osakilpailua varten. Pala kassleria oli siis pakastimessa odottamassa, ja siitä valmistin reilun kokoiset pihvit. Pihveihin paistoin ensin pannulla kunnon pinnan, sen jälkeen haudutin ne mureiksi ja meheviksi uunissa pienellä lämmöllä. Lisuketta varten keräsin ainekset omasta puutarhasta sekä lähimetsästä. Koriini kertyi kasvimaalta lehtikaalia ja sipulia. Pihvejä varten otin myös nipun timjamia sekä valkosipulin. Omenapuusta nappasin mukaani pari omenaa ja metsän puolella odotteli poimijaansa herkkutatit. Näistä sitten lähdin kehittelemään pihveille lisuketta ja aineksista syntyi muhennos.

Luomuporsaan kasslerpihvit & omenainen herkkutatti-lehtikaalimuhennos

Luomuporsaan kasslerpihvit:

n. 700 g Leppälän Luomutilan porsaan kassleria
suolaa
mustapippuria myllystä

Paistamiseen:
nokare voita
tilkka ruokaöljyä
2 - 3 valkosipulin kynttä
muutama oksa timjamia

Ota liha hyvissä ajoin ennen valmistamista huoneenlämpöön. Leikkaa kassler kahdeksi paksuksi pihviksi ja hiero lihojen pintaan suolaa ja mustapippuria. Kuumenna pannulla voi-ruokaöljyseosta. Lisää pannulle valkosipulin kynnet kuorineen sekä timjamin oksat. Kun pannu on kunnolla kuuma, paista pihveihin hyvä pinta molemmin puolin. Paiston jälkeen siirrä pannu uuniin (tai siirrä pihvit liemineen uunivuokaan) 150 asteeseen ja hauduta hitaasti 1,5 - 2 tuntia, kunnes liha on murean kypsää.

Omenainen herkkutatti-lehtikaalimuhennos:

nokare voita
200 g herkkutatteja
200 g lehtikaalia
1 sipuli
2 omenaa
1 - 2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria myllystä
tilkka juoksevaa hunajaa
1 rkl vaaleaa balsamicoa
tuoretta timjamia

Revi lehtikaalit paloiksi ja poista keskellä olevat paksut lehtiruodit. Kuori ja viipaloi sipuli. Puhdista ja kuutioi herkkutatit. Kuori ja kuutioi omenat. Sulata pannulla voi ja kuullota sipulia ja herkkutatteja jonkin aikaa. Lisää joukkoon lehtikaali ja jatka kuullottamista 5 - 10 minuuttia. Lisää joukkoon omenakuutiot ja kerma. Hauduta kannen alla 10 - 15 minuuttia. Mausta muhennos suolalla, mustapippurilla, hunajalla, balsamicolla sekä timjamilla.

Herkkutattirisotto

Kai pitää joku sienireseptikin tänne taas laittaa, kun sieniäkin on paljon saatu lähiaikoina kerättyä. Jonkun verran sieniä on nyt syöty ihan vain voissa sipulin kanssa paistettuna eikä sienistä aina välttämättä mitään sen kummempaa tarvitsekaan tehdä. Äärimmäisen herkullista on niinkin simppelisti. Välillä silti pitää olla jotain ruokaisampaakin ja eilen meillä syötiin risottoa. Herkkutateista tietenkin, koska metsissä on tällä hetkellä herkkutattia herkkutatin vieressä. Herkkutattirisotto on hyvin lempeän makuista. Herkkutatti on sen verran miedon makuinen, ettei sitä kannata lähteäkään millään kovin voimakkailla raaka-aineilla peittämään. Tilkkanen valkoviiniä keittämiseen ja sienten seuraksi hieman sipulia ja korkeintaan pari valkosipulin kynttä. Sitruunankuoriraaste antaa risotolle pirteyttä, muttei kuitenkaan peitä herkkutatin makua. Lisäksi silolehtipersiljaa ja parmesaania, ja herkullinen risotto on siinä.

Herkkutattirisotto

1 1/2 l tuoreita herkkutatteja paloiteltuna
2 - 3 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
4 dl risottoriisiä
1 1/2 dl kuivaa valkoviiniä
5 - 6 dl kanalientä
1 dl kermaa
2 rkl voita
1 1/2 dl raastettua parmesaania
1 sitruunan raastettu kuori
suolaa
mustapippuria myllystä
hienonnettua silolehtipersiljaa

Paista herkkutattipaloista ylimääräinen neste pois. Lisää joukkoon oliiviöljy sekä hienonnettu sipuli sekä valkosipulin kynnet. Kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää joukkoon risottoriisi ja kuullota hetken aikaa, kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi. Lisää joukkoon valkoviini. Kun viini on haihtunut, lisää kanalientä vähän kerrallaan. Anna liemen aina haihtua, ennen kuin lisäät uutta. Jatka n. 15 - 20 minuuttia lisäten lientä vähän kerrallaan aina tarvittaessa niin kauan, kunnes riisi on sopivan kypsää. Lisää lopuksi kerma sekä voi. Sekoita joukkoon parmesaani sekä sitruunan kuori. Mausta risotto suolalla ja mustapippurilla ja sekoita joukkoon hienonnettua silolehtipersiljaa.