Harissalla maustetut lohkoperunat

Lohkoperunoita tulee laitettua tosi usein, ja nimen omaan itse perunoista tehtyjä lohkoperunoita. Itse tehdyt ovat niin paljon parempia, niin maultaan kuin koostumukseltaankin, että kaupan valmiit saavat jäädäkin vain sinne pakastealtaaseen muiden ostettavaksi. Lohkoperunoiden valmistamisessa ei edes mene niin paljon aikaa, että kannattaisi mausta tinkiä ja tyytyä valmiiseen. Hyvä puoli on myös siinä, että saa itse säädeltyä rasvan määrää. Meillä lohkoperunat ovat useimmiten perjantairuokaa, kun seuraavalle päivälle ei tarvita töihin eväsruokaa. Nyt olen pari viimeistä kertaa maustanut perunat Harissa -mausteseoksella, ja perunoista tulee kivan mausteisia. Harissaa myydään kaupoissa yleisimmin maustetahnan muodossa, mutta perunoihin olen käyttänyt jauheista mausteseosta, jota valmistaa ainakin MaustePörssi.

Harissalla maustetut lohkoperunat

n. 1 kg perunoita
n. 2 rkl Harissa -mausteseosta
suolaa
ruokaöljyä

Pese perunat huolellisesti juuresharjalla. Leikkaa perunat kuorineen lohkoiksi ja kuivaa lohkot talouspaperilla tai puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Mausta lohkot Harissalla ja suolalla, ja lorauta lopuksi joukkoon tilkka öljyä. Levitä lohkot uunipellille leivinpaperin päälle kuoripuoli alaspäin. Kypsennä lohkoja uunissa 225 asteessa n. 30 - 45 min., kunnes lohkojen pinta saa hyvän värin ja perunoiden sisus on pehmeää.

Munasalaattileivät

Sunnuntaiaamuisin on aamiaisellekin vähän enemmän aikaa, ja silloin on mukava tehdä jotain arkiaamuista poikkeavaa aamupalaa. Tänä aamuna tarjosin aamiaisella herkullisia ja täyttäviä munasalaattileipiä, joiden valmistamisen aloitin jo edellisenä iltana kananmunien keittämisellä. Kun kananmunat olivat jo valmiina, aamulla pääsi pikkaisen helpommalla ja leivät olivat valmiina nopeammin. Siinä sivussa, kun valmistelin munasalaattia, kypsensin pekonisiivut helposti uunissa ja paahdoin leivät. Kun salaatti oli valmista, sai pekoninkin jo uunista ja leivät olivat valmiita täytettäviksi. Munasalaattileivät ovat täydellisiä aamiaisleipinä, ja eväsleiviksikin ne sopivat hyvin.

Munasalaattileivät
(6 leipää)

Munasalaatti:
6 kovaksi keitettyä kananmunaa
2 rkl majoneesia
2 rkl kurkkusalaattia
1 tl Dijon -hunajasinappia tai muuta hyvää sinappia
1 tl paprikajauhetta
suolaa
mustapippuria myllystä

Lisäksi:
12 siivua paahtoleipää
lehtisalaattia
1 pkt pekonia paistettuna

Paahda leivät ja paista pekonit pannulla tai uunissa sillä välin, kun valmistat munasalaatin. Kuori keitetyt kananmunat, laita ne kulhoon ja hienonna haarukalla. Lisää joukkoon majoneesi, kurkkusalaatti ja sinappi. Sekoita ainekset tasaisesti yhteen ja mausta paprikajauheella, suolalla ja mustapippurilla. Aseta kuudelle paahdetulle paahtoleivälle lehtisalaattia, jaa päälle pekonisiivut ja lopuksi munasalaatti. Aseta loput kuusi paahtoleipää kansiksi. Halutessasi voit myös leikata leivät kolmioleiviksi.

Juustoiset teeleivät

Leivoin täytekakkupohjan, ja samalla uunin lämmityksellä tein myös teeleipää välipalaksi. Teeleipä on nopea ja helppo valmistaa. Ainekset vain sekoitetaan keskenään, eikä leipä kypsykään kauaa, kun muoto on sen verran ohut ja lattana. Teeleipä onkin siis nopeutensa vuoksi hyvä valinta vaikka aamupalalle, jos kaipaa jotain uunituoretta. Juuri uunista tulleena teeleipä on parhaimmillaan, joten sitä ei kannata leipoa kerralla isompaa määrää, kuin mitä menekki on.

 Juustoiset teeleivät

5 dl kokojyvävehnäjauhoja tai sämpyläjauhoja
1 dl juustoraastetta
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 rkl juoksevaa kasvisrasvavalmistetta
2 dl maitoa

Päälle:
juustoraastetta

Sekoita keskenään jauhot, juustoraaste, leivinjauhe ja suola. Lisää joukkoon rasva ja maito, ja sekoita taikina tasaiseksi. Vältä turhaa vaivaamista, jottei taikina sitkisty. Nosta taikina pellille ja taputtele käsin sentin paksuiseksi levyksi. Pistele leivän pinta haarukalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista uunissa 225 asteessa n. 10 minuuttia, kunnes pinta saa väriä.

Mokkapalat

Mokkapaloja on tehnyt mieli jo pitkän aikaa. Itse olen leiponut niitä joskus vuosia sitten ainoastaan kerran tai kaksi, eikä aikoihin ole edes missään kahvittelupaikassa ollut mokkapaloja tarjolla. Piti siis itse ryhtyä toimeen. Moni on kehunut HS:n mokkapalojen reseptiä kaikkein parhaimmaksi, joten en alkanut etsimään vanhaa reseptiä kätköistäni, kun kerran netistä HS:n resepti löytyi helpommalla. Päivä vain ei ollut leipomiselle kaikkein parhain. Tällä viikolla on ollut herätys aamuviideltä, ja se on ainakin näin pimeään talviaikaan ihan liian aikaisin. Koko päivän on jotenkin tokkurainen ja väsynyt olo.

No, siitä huolimatta päätin leipoa, eikä kaikki mennyt ihan kuin Strömsössä. Pohja onnistui hyvin. Tai vielä paremminkin kuin hyvin. Pohjasta tuli tosi muhkea ja mehevä. Ongelmia olikin sitten kuorrutteen kanssa, ja ehdein jo mielessäni kiroamaan koko ohjeen, ja mietein, miten se voi olla niin monien suosiossa. Ainesmäärätkin tarkistin moneen kertaan, mutta paikkansa tuntui pitävän. Ja kuorrute oli silti ihan tönkköä. Mietein, että kai se sitten kuitenkin piirakan päälle leviää, kun en ollut vielä päästänyt pohjaa edes kunnolla jäähtymään. No, eihän sellainen tönkkö mihinkään kunnolla leviä. Koko piirakan päälle en saanut kuorrutetta siististi levitettyä, eikä paljon parantunut levittääkään, koska pohjan pinta meinasi lähteä mukana.

Selvisi minulle sitten sekin, miksi kuorrutteen kanssa oli niin ongelmallista. Leipomista varten otin muistilapulle ylös ainoastaan ainesmäärät, enkä ollenkaan katsonut valmistusohjeita. Ja koska viime kerrastakin oli jo vuosia aikaa, en muistanut, että yleensähän kuorrutteen kaikki ainekset sekoitetaan kattilassa liedellä. Vähemmästäkin tulee tönkköä, jos kuiviin aineksiin vain heittää jäähtyneet kahvit ja voisulat ja sekoittaa. Onneksi kuorrutemoka ei kuitenkaan makuun vaikuttanut ja lopulta sain sentään jokusen siistimmänkin mokkapalan piirakasta leikattua.

Tätä pohjataikinareseptiä tulen jatkossakin käyttämään, mutta kuorrutteessa taidan siirtyä siihen vanhaan perinteiseen. Tässä ohjeessa kuorrutteeseen käytetään 500 grammaa tomusokeria, vanhassa perinteisessä reseptissä, silloin kun tomusokeria vielä pölysokeriksi kutsuttiin, sokeria tulee vain 225 grammaa. Puolen kilon tomusokerimäärällä muutenkin makeista mokkapaloista tulee liki yltiömakeita.

Mokkapalat
(pellillinen)

Taikina:
200 g voita
4 kananmunaa
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
2 dl maitoa

Kuorrute:
50 g voita
500 g tomusokeria
5 rkl vahvaa kahvia
1 rkl kaakaojauhetta
2 tl vanilliinisokeria

Koristeeksi:
nonparelleja

Sulata voi ja jäähdytä. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Sekoita lopuksi joukkoon voisula. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista uunissa 200 asteessa noin 15 min. Sulata kuorrutetta varten voi, sekoita muut ainekset keskenään, ja sekoita seos voisulan joukkoon. Levitä kuorrute nopeasti hieman jäähtyneen pohjan päälle, ja ripottele pinnalle nonparelleja. Kuorrute jähmettyy nopeasti.

Korianterilla ja valkosipulilla maustetut naan-leivät

Leivoin viikonloppuna naan-leipiä arkistojen kätköissä olevalla reseptillä, jota on tullut käytettyä ennenkin. En yhtään muista mistä resepti on lähtöjään tai olenko vaikka sitä itse jotenkin muokkaillut. Kun reseptejä on tullut keräiltyä reilut kaksikymmentäviisi vuotta, ei kaikkien alkuperää enää voikaan millään muistaa. Yhtä kaikki, tällä reseptillä tulee tulee tosi hyvän makuista leipää, ja koostumus leivissä on ihanan pehmeä ja kuohkea. Reseptissä käsketään tekemään taikinasta kaksi leipää. Leivistä tulee sen verran isokokoisia, että taikina kyllä riittää neljään tai kuuteenkin pienempään leipään, jos haluaa kokonaisia leipiä useammalle syöjälle.

Korianterilla ja valkosipulilla maustetut naan-leivät

Taikina:
2 dl vettä
1/2 dl maustamatonta jogurttia
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 rkl kuivahiivaa
3 valkosipulin kynttä silputtuna
1/2 - 1 dl tuoretta korianteria silputtuna
1 muna
1/2 dl öljyä
n. 6 dl vehnäjauhoja

Voiteluun:
voisulaa

Kuumenna vesi reilusti kädenlämpöiseksi. Lisää maustamaton jogurtti, suola, hunaja, valkosipuli, korianteri sekä kuivahiiva. Sekoita joukkoon muna ja alusta jauhot sekaan vähitellen. Lisää loppuvaiheessa öljy. Anna taikinan kohota n. 30 min. ja tee pellille leivinpaperin päälle kaksi ohutta leipää. Kohota vielä hetki liinasen alla. Voitele leivät voisulalla ja paista uunissa keskitasossa 225 asteessa n. 10 min.

Oluessa haudutettu lihapata

Mietein loppuviikolla, mitä sitä tekisi karjalanpaistilihoista sunnuntaina ruoaksi. Koska karjalanpaistia juuri syötiin, ei tehnyt mieli käyttää lihoja siihenkään. Mimmin keittiössä sopivasti sitten kehuttiin oluessa haudutettua naudanlihapataa, ja koska resepti kuulosti tosi hyvältä, päädyin siihen. Sehän ei ollenkaan haittaa, vaikka karjalanpaistilihoissa on rasvaisempaa possuakin mukana. Alkuperäisen reseptin Mimmi oli napannut Ruokasurffausta -blogista, jossa taas puolestaan idea reseptiin oli haettu Pioneer Womanilta. Oman patani tein pienin muutoksin. Koska käyttämäni olut oli 440 ml:n tölkissä, käytin olutta pikkaisen alkuperäistä enemmän, enkä aluksi lisännyt pataan ollenkaan vettä, koska olut riitti hyvin peittämään lihat. Vettä lisäsin vasta loppuvaiheessa vehnäjauhosuurusteen kera. Pataa en suuruksen kanssa kiehauttanut ohjeen mukaisesti hellalla, vaan loppuvaiheessa vain otin padan uunista, lisäsin suurusteen ja laitoin padan vielä hetkeksi takaisin uuniin. Suurus toimi siihenkin tapaan yhtä hyvin. Pata oli todella herkullista. Maku oli sopivan tuhti ja täyteläinen. Helppotekoinenkin tämä pata on, ja pääsi nyt ehdottomasti yhdeksi meidän talouden vakiopataruoista karjalanpaistin ja burgundinpadan rinnalle.

Oluessa haudutettu lihapata

600 g karjalanpaistilihoja
1 iso sipuli
3 - 5 valkosipulin kynttä
440 ml Guinness Draught -olutta
2 rkl tomaattipyrettä
2 rkl Worcestershire-kastiketta
2 tl savupaprikajauhetta
3 tl sokeria
1 - 2 tl suolaa
mustaapippuria myllystä
2 rkl vehnäjauhoja
vettä

Ota liha huoneenlämpöön puoli tuntia ennen ruoan valmistamista. Ruskista lihat pienissä erissä pannulla, laita lihat pataan, ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet, kuullota pannulla ja lisää pataan. Kaada päälle olut ja lisää joukkoon tomaattipyre, Worcestershire-kastike, savupaprikajauhe, sokeri, suola ja mustapippuri. Sekoita ainekset hyvin. Jos olut ei kunnolla peitä lihoja, lisää tarvittaessa hieman vettä. Laita pata kansi päällä uuniin 200 asteeseen ja kypsennä n. 2 tuntia. Tarkista muutaman kerran kypsentämisen aikana, että nestettä on padassa riittävästi, lisää tarvittaessa hieman vettä. Kun liha on kypsää ja mureaa, ota pata uunista. Sekoita vehnäjauhot kylmään vesitilkkaan ja kaada padan joukkoon. Sekoita ja laita pata vielä hetkeksi uuniin, jotta jauhot kypsyvät. Tarkista suola ja tarjoile pataa esim. perunamuusin kera.

Punaherukkakiisseli

Olen nyt koittanut saada marjoja vähenemään pakastimesta, ja varsinkin kiisseleitä on tullut tehtyä vähintään kerran viikossa. Kiisselin keittämiseen ei mene kauheasti aikaa, ja kiisseli maistuu niin aamu-, ilta- ja välipalanakin. Jälkiruoaksikin kiisseli sopii hyvin, etenkin kermavaahdon kanssa tarjotessa. Yksi suosikkikiisseleistäni on punaherukkakiisseli. Kirpakoista marjoista, kuten herukoista, puolukoista ja karpaloista, tuleekin mielestäni parhaat kiisselit. Punaherukkakiisselistä siivilöin aina marjat pois, ja jäljelle jää kauniin punainen, sileä mehukiisseli. Kermavaahdon kanssa kirpeähkö kiisseli on tavattoman hyvää!

Punaherukkakiisseli

n. 8 dl punaherukoita
6 dl vettä
2 dl sokeria
5 rkl perunajauhoja
tilkka kylmää vettä

Tarjoiluun:
kermavaahtoa

Kaada punaherukat ja vesi kattilaan ja keitä n. 10 - 15 min. Siivilöi marjojen kuoret pois ja kaada mehu takaisin kattilaan. Sekoita perunajauhot kylmään vesitilkkaan ja  kaada seos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen kattilaan mehun joukkoon. Laita kattila takaisin liedelle ja kiehauta, kunnes kiisseli pulpahtaa. Ota kattila liedeltä ja jaa kiisseli tarjoiluastioihin. Jäähdytä. Tarjoile punaherukkakiisseli kermavaahdon kera.

Sienipasteijat ruis-rahkavoitaikinasta

Viikonloppuna tekemästäni lihapiirakasta jäi vielä puolen purkkia ylimääräistä maitorahkaa, joten tein vielä uuden rahkavoitaikinan pasteijoita varten. Taikinaan halusin kokeilla myös ruisjauhoja, niinpä laitoin joukkoon puolet ja puolet vehnää ja ruista. Ruisjauhot sopivatkin hyvin mukaan suolaisiin piirakoihin ja pasteijoihin. Taikinaan tuli enemmän makua ruisjauhojen ansiosta, ja onhan ne vehnäjauhoja terveellisempiäkin. Täytteeksi laitoin sieniä, sipulia, ohrahelmiä ja keitettyä kananmunaa. Koska käytin täytteessä herkkutatteja, en halunnut peittää niiden makua liiaksi mausteilla, joten suola ja valkopippuri riitti. Muutkin ruokasienet sopivat pasteijoihin yhtä hyvin, mutta herkkutatteja meillä on nyt varastossa kaikkein eniten hyvän tattivuoden ansiosta. Sienipasteijat maistuvat sekä lämpiminä että kylminä. Pasteijat kestävät hyvin pakastamista, joten samalla vaivalla niitä kannattaa tehdä aina vähän reilummin. Pakastimesta niitä on sitten mukava ottaa vaikka kahvipöydässä tarjottavaksi.

Sienipasteijat ruis-rahkavoitaikinasta

Taikina:
200 g voita
2 dl vehnäjauhoja
2 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
250 g maitorahkaa

Täyte:
300 g pakastettuja herkkutatteja (tai suppilovahveroita, kantarelleja, lampaankääpää ym.)
1 sipuli
1 1/2 dl ohrahelmiä
4 dl vettä
2 keitettyä kananmunaa
150 g ranskankermaa
jauhettua valkopippuria
suolaa

Voiteluun:
1 kananmuna

Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe, ja nypi seos pehmenneen voin kanssa hyvin yhteen. Sekoita joukkoon maitorahka, ja sekoita taikina tasaiseksi. Vältä vaivaamista. Muotoile taikina levyksi ja kääri tuorekelmuun. Anna taikinan olla jääkaapissa 1 - 2 tuntia, tai vaikka yön yli. Valmista täyte. Kuori ja hienonna sipuli ja ruskista sipuli ja sienet kevyesti pannulla tilkassa rasvaa. Kiehauta suolalla maustettu vesi ja keitä ohrahelmiä noin 15 minuuttia miedolla lämmöllä, kunnes ohra on kypsää. Sekoita keskenään sieni-sipulipaistos, ohrahelmet sekä keitetyt kananmunat hienona hakkeluksena. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausta täyte valkopippurilla ja suolalla. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä ohueksi levyksi. Ota levystä muotilla pyöreitä pohjia. Laita pohjille reilu ruokalusikallinen täytettä, taita kahtia ja painele reuna esim. haarukalla hyvin kiinni. Laita pasteijat uunipellille leivinpaperin päälle ja voitele kananmunalla. Paista pasteijat uunin keskitasolla 225 asteessa n. 15 minuuttia, kunnes pinta saa hyvän värin.

Perunarieskat

Tässä yksi päivä tuli tehtyä perunamuusia reilu kattilallinen, ja muusia jäi yli. Onneksi ylimääräinen muusi ei kuitenkaan koskaan ole mikään ongelma. Muusin saa hyödynnettyä monin eri tavoin. Yksi parhaista käyttötavoista muusin lopulle on kuitenkin perunarieskat. Uunituoreet perunarieskat ovat voin sulaessa päällä niin herkullisia, ettei ylimääräisiä rieskoja koskaan jää. Kaikki menee aina heti kuumiltaan. Rieskoja on kaiken lisäksi tosi helppo ja nopea leipoakin. Eilen jaksoin niitä vielä tehdä monen tunnin lumenluonnin päätteeksi, ja kyllä ne sitten maistuivatkin erityisen hyviltä rankan työn päätteeksi.

Perunarieskat

3 dl perunamuusia
2 dl ohrajauhoja
1 kananmuna
ripaus suolaa

Lisää kylmään perunamuusiin ohrajauhot, kananmuna ja suola, ja sekoita taikina tasaiseksi. Nosta taikinasta uunipellille leivinpaperin päälle saman kokoisia nokareita ja taputtele ne jauhon avulla n. puolen sentin vahvuisiksi leiviksi. Pistele rieskojen pinta haarukalla ja paista uunin keskitasolla 250 asteessa n. 10 - 15 minuuttia.

Perinteinen lihapiirakka & Ruokatorstai leipoo

Lauantaiksi teki mieli tehdä jotain hyvää, ja lihapiirakka alkoi pitkästä aikaa houkuttelemaan, kun selasin HS:n Ruokatorstai leipoo -kirjaa. Jauhelihapiirakkaa olen tehnyt aiemminkin, mutta vaihtelun vuoksi kokeilin sitten kirjan reseptillä. Eipä noissa aineksissa loppujen lopuksi edes kovin suurta eroa ole. Pieniä määrien heittoja on taikinoissa, ja itse olen tykännyt käyttää taikinassa myös leivinjauhetta. Tähän taikinaan leivinjauhetta ei tullut. Täytteissäkään ei suurempia eroja ole, mutta vanhan reseptini eduksi on sanottava täytteeseen tuleva keitetty kananmuna. Tämän piirakan täytteeseen kananmuna laitettiin vain raakana sitomaan täyteaineksia yhteen. Itse pidän enemmän täytteestä, jossa on kananmunat keitettynä. Mutta ei tämäkään lihapiirakka huonoa ollut, ja kananmuniakin olisin voinut lisätä joukkoon vielä keitettynäkin. Tällä kertaa kuitenkin halusin seurata täysin ohjetta. Lihapiirakka on hyvin täyttävää, joten salaatin kanssa se kävi hyvin päivällisestä.

Ruokatorstai leipoo -kirjan kansien väliin on koottu Helsingin Sanomien ruokaosion parhaita leivontaohjeita vuosien varrelta. Jokunen tuttu reseptikin kirjasta löytyi, kun sopivia reseptejä on joskus tullut vastaan netistä hakemalla. Hyviksi olen reseptit havainnut, joten on mukavaa, kun reseptejä kootaan kirjaksikin. Kirjasta löytyy sekä makeita että suolaisia leivontaohjeita, ja lähes kaikki reseptit innostavat kokeilemaan. 

Perinteinen lihapiirakka
(uunipellillinen)

Taikina:
5 dl vehnäjauhoja
200 g voita
250 g maitorahkaa

Täyte:
1 sipuli tai purjo
öljyä
500 g naudanjauhelihaa
2 dl riisiä
suolaa, pippuria, soijaa, sinappia tai tomaattisosetta, kuivattuja yrttejä
1 kananmuna

Voiteluun:
1 kananmuna

Nypi jauhot pehmeään rasvaan, lisää rahka. Anna taikinan tekeytyä kylmässä sen aikaa, kun teet täytteen. Kuori ja hienonna sipuli tai huuhtele ja hienonna purjo. Kypsennä silppu öljyssä kullankeltaiseksi, lisää liha ja ruskista. Keitä riisi vedessä kypsäksi. Sekoita liha-sipuliseos ja riisi, ja mausta erittäin vahvasti, sillä maku häipyy helposti piirakan sisällä. Lisää joukkoon raaka kananmuna. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli ensimmäinen uunipellin kokoiseksi levyksi ja nosta pellille leivinpaperin päälle, levitä täyte päälle. Kauli toinen pala taikinaa levyksi ja nosta kanneksi täytteen päälle. Siisti reunat taikina pyörällä. Tähteeksi jääneistä rippeistä voi muotoilla koristeita piirakan pinnalle. Pistele pinta haarukalla ja voitele munalla. Paista 225-asteisessa uunissa ruskeaksi.

Kirja saatu arvostelukappaleena.

Kaalikääryleet

Kaalikääryleitä olen tehnyt itse ainoastaan kerran aiemmin, ja siitäkin on jo varmaan yli kymmenen vuotta aikaa. Totesin silloin kääryleiden valmistamisen liian hankalaksi, joten siksi se jäi sitten vain siihen yhteen ainoaan kertaan. Nyt olen jo pidemmän aikaa miettinyt kokeilevani uudelleen. Onhan tässä kuitenkin tullut jo monet kerrat harjoiteltua mangoldi- ja viininlehtikääryleillä. Jos niidenkin tekeminen sujuu leikiten, miksei kaalikääryleidenkin? Alunperin ajattelin käyttää täytteeseen ohrahelmiä, mutta viimekertaisen kaalilaatikon jälkeen en ollutkaan huomannut varastoja täydentää. Koska kaikki muut ainekset kääryleisiin oli jo valmiina, en viitsinyt valmistusta siirtää seuraavaan päivään, vaan laitoin ohran sijaan riisiä. Kääryleitä kääriessäni huomasin, ettei kaalin lehdet olekaan ihan niin helppoja käärittäviä kuin viininlehdet ja mangoldi, mutta ihan kelpo rullat sain silti aikaiseksi. Kaalikääryleiden tekeminen on aika työlästä ja aikaa vievää, mutta on se kyllä sen arvoista. Kääryleistä tuli mitä parhaimmat. Ei niitä montaa enää huomiselle jäänyt. Ensi kerralla pitää siis tehdä tuplamäärä, kun hommaan kerran ryhtyy.

Kaalikääryleet
(n. 20 kpl)

n. 1 kg valkokaalia
vettä
suolaa

Täyte:
tilkka ruokaöljyä
400 g nauta-sikajauhelihaa
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 1/2 dl puuroriisiä
n. 2 dl hienonnettua, keitettyä kaalia
1 dl ranskankermaa
1 kananmuna
1 - 2 rkl tummaa siirappia
meiramia
valkopippuria
suolaa

Lisäksi:
tummaa siirappia
voinokareita
kaalin keitinlientä

Koverra kaalista kova kanta pois ja keitä kaalia suolavedessä. Poista uloimpia lehtiä kääryleaineiksi sitä mukaa, kun ne kypsyvät. Hienonna sisin osa kypsyneestä kaalista täytteeseen. Keitä riisi kypsäksi sopivassa määrässä kaalin keitinlientä. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Ruskista pannulla öljyssä jauheliha sekä hienonnetut sipulit. Sekoita keskenään keitetty riisi, jauheliha-sipuliseos sekä hienonnettu kaali. Sekoita joukkoon ranskankerma sekä kananmuna. Mausta täyte siirapilla, meiramilla, valkopippurilla sekä suolalla. Ohenna kaalin lehdistä paksut lehtiruodit käärimisen helpottamiseksi. Jaa täyte lehdille ja kääri tiiviiksi rulliksi. Nosta kääryleet voideltuun uunivuokaan niin, että lehtien päät jäävät alle. Valuta kääryleiden päälle siirappia ja lisää päälle muutama voinokare. Kypsennä kääryleitä uunissa ensin 200 asteessa. Valele kääryleitä muutamaan otteeseen kaalin keitinliemellä. Kun kääryleiden pinta alkaa ruskistua, laske lämpö 175 asteeseen. Kypsennä kääryleitä n. 1 - 1 1/2 tuntia.

Karjalanpaisti

Talviset ilmat palasivat onneksi pian takaisin lumineen ja kovine pakkasineen. Toivottavasti talvi nyt pysyisikin vähän pidempään, vaikkei sääennusteiden mukaan hyvältä vaikutakaan. No, nyt kuitenkin otettiin heti pakkasista ilo irti, ja tein parasta pakkaspäivien ruokaa, eli uunissa pitkään haudutettua pataa. Tällä kerralla padassa valmistui perinteinen karjalanpaisti. Miten niin vähillä valmisteluilla ja melko vähistä aineksista voikaan syntyä mitä maukkain ruoka? Karjalanpaistilihoja saa valmiiksi paloiteltuna ja niiden lisäksi tarvitaan vain pari porkkanaa ja sipulia kuorittuina lohkoina. Suolan, pippureiden ja laakerinlehtien kanssa ainekset pataan, vettä päälle, ja sitten vain uuniin muhimaan. Hyvin yksinkertaista ja onnistuu varmasti vaikka keneltä, ja silti karjalanpaisti sopii hyvin parempiinkin juhliin tarjottavaksi.

Karjalanpaisti

600 g karjalanpaistilihoja
2 porkkanaa
2 isoa sipulia tai useampi pieni sipuli
n. 10 kokonaista musta- tai maustepippuria
2 laakerinlehteä
suolaa
kiehuvaa vettä

Kuori ja paloittele porkkanat ja sipulit reiluiksi lohkoiksi. Laita pataan kerroksittain lihaa, porkkanoita ja sipulia, ja mausta kerrokset suolalla ja pippureilla. Lisää joukkoon laakerinlehdet ja kaada pataan kiehuvaa vettä sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Laita pata uuniin 225 asteeseen ilman kantta n. 30 minuutiksi. Kun päällimmäiset ainekset ovat saaneet väriä, laske uunin lämpö 150 asteeseen ja peitä pata kannella. Hauduta karjalanpaistia 2 - 3 tuntia. Lisää tarvittaessa vettä. 

Jauheliha-tortillavuoka

Tortillapakkauksia meiltä löytyy nykyään aina kaapista, koska niistä saa tarvittaessa valmistettua nopeasti jotain hyvää. Pizzapohjiksikin ne sopivat, jos ei jaksa alkaa itse tekemään taikinaa pizzanälän yllättäessä. Tortilloista valmistin myös uuden vuoden aaton pääruoan. Koska syksyn mittaan on aika usein syöty quesadilloja erilaisin täyttein, tein vaihteeksi tortillavuoan jauhelihatäytteellä. Tortillavuoka onkin aika saman tyyppinen ruoka kuin lempiruokani lasagne. Tortillavuoka vain valmistuu pikkaisen nopeammin ja helpommin. Mausteisen tortillavuoan kanssa maistui raikas meksikolaistyyppinen salaatti. Vuoka oli niin hyvää, että kaikki meni kerralla.

Jauheliha-tortillavuoka

8 tortillaa
tilkka ruokaöljyä
700 g nauta-sikajauhelihaa
1 sipuli
3 - 4 valkosipulin kynttä
2 chiliä
1 ps Tacomausteseosta
1 dl vettä
3 isoa tomaattia
100 g maissinjyviä
1 dl ruokakermaa

Päälle:
2 - 3 dl juustoraastetta
2 dl ruokakermaa

Ruskista jauheliha pannulla tilkassa öljyä. Kuori ja hienonna sillä välin sipuli ja valkosipulin kynnet. Poista chileistä siemenet ja hienonna chilit. Kun jauheliha on ruskistunut, lisää pannulle sipulit ja chilit. Jatka paistamista, kunnes ne kypsyvät. Sekoita jauhelihan joukkoon Tacomausteseos sekä vesi. Kuutioi tomaatit pieneksi ja lisää pannulle. Jatka paistamista, kunnes tomaatit muusaantuvat sopivasti joukkoon. Lisää joukkoon maissinjyvät ja ruokakerma. Tarkista suola. Jaa täyte tortilloille ja kääri ne rulliksi. Aseta rullat uunivuokaan. Sekoita keskenään juustoraaste ja ruokakerma ja levitä seos vuokaan rullien päälle niin, että rullat peittyvät kauttaaltaan. Paista uunissa 200 asteessa 20 - 30 min., kunnes pinta saa sopivasti väriä.

Tex-Mex salaatti

Vuoden viimeiset päivät kuluivat niin nopeasti, että tänään oli aamulla oikein mietittävä, onko todellakin jo tammikuu. Paukkuihan ne raketitkin koko eilisillan siihen malliin, että uskottava se on. Vuosi vaihtui ja joulukuu on ohi. Uuden vuoden aatto on meillä perinteisesti sellainen juhla, ettei silloin huvita koko päivää viettää keittiössä kokkaamassa, vaan ruoan pitää valmistua nopeasti ja helposti. Siitä huolimatta ruoan pitää olla jotain erityisen hyvää. Vuosi sitten otimme uutta vuotta vastaan metsässä omalla laavullamme. Siitä piti muodostua jokavuotinen perinne, mutta nyt ei eilen viitsitty sinne lähteä. Kelit menivät niin huonoksi, ettei huvittanut pimeässä liukastella. Tiedossa oli siis vain rento ja rauhallinen koti-ilta. Mieleni teki ruoaksi jotain mausteista, ja niinpä kallistuin meksikolaisen suuntaan. Pääruoan lisukkeeksi tein raikkaan salaatin. Pääruoan sisältäessä lihaa, tein salaatin pelkästään kasviksista. Jos salaatin haluaa pääruoaksi, siitä saa helposti ruokaisamman lisäämällä joukkoon myös paistettua jauhelihaa. Salaatin kanssa voi myös tarjoilla maissilastuja. Maissilastujakaan en nyt salaattiin laittanut, koska lastuja syötiin sitten muuten myöhemmin illalla.

Tex-Mex salaatti

pieni kerä jäävuorisalaattia
pala kurkkua
2 avokadoa
1 rs kirsikkatomaatteja
1 pieni punasipuli
n. 150 g mustapapuja
100 g maissinjyviä
1 jalapeno
tuoretta korianteria

Kastike:
4 rkl oliiviöljyä
1 limetin mehu
1 1/2 rkl valkoviinietikkaa
1 valkosipulin kynsi
mustapippuria myllystä
suolaa

Paloittele jäävuorisalaatti laakean tarjoiluastian pohjalle. Lisää päälle paloiteltu kurkku, avokadon palaset sekä puolitetut kirsikkatomaatit. Kuori ja suikaloi punasipuli ja lisää salaattiin. Ripottele päälle mustapavut ja maissinjyvät. Poista jalapenosta siemenet, hienonna pieneksi ja ripottele silppu salaatin päälle. Lisää salaatin pinnalle hienonnettua tuoretta korianteria maun mukaan. Kuori valkosipulin kynsi ja hienonna mahdollisimman hienoksi. Lisää valkosipulin joukkoon kastikkeen muut ainekset ja sekoita hyvin yhteen. Kaada kastike tasaisesti salaatin päälle ja anna maustua viileässä ennen tarjoilua.