Heimgart mikroversot - superruokaa itse kasvattaen

Yhteistyössä: Heimgart

Sain vähän aikaa sitten Heimgartilta tiedustelun, haluaisinko testata uudenlaista mini-sisäpuutarhaa, joka on tarkoitettu mikroversojen kasvattamiseen. Tottakai! Kaikenlainen kasvien kasvatus on pienestä pitäen ollut intohimoni. Sama innostus on tarttumassa nyt myös lapseen ja siemenet on ostettu kevättä varten. Koska uloskaan ei vielä ihan hetkeen päästä kylvöhommiin, on sillä välin hauska seurata kasvun ihmettä sisällä. Heimgartin kasvatusalustalla mikroversoja voi kasvattaa ympäri vuoden. Mikäs sen hienompaa kuin napsia itse kasvatettua superruokaa lautaselle läpi talven. Mikroversot ovat täynnä samoja ravintoaineita, joita ne sisältäisivät myös täysikasvuisiksi kasvaneina vihanneksina. Mikroversot ovat täynnä moninkertaisen määrän vitamiineja, mineraaleja ja entsyymejä verrattuna täysikasvuisiin vihanneksiin. Niiden ainesosat sisältävät myös hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa.

Heimgartin avulla mikroversojen kasvatus on helppoa! Ensin kasvatusastia täytetään vedellä reunassa olevaan merkkiin asti. Multaa ei tarvita, vaan Heimgartin tuotteissa mikroversot kasvavat luomu-siementyynyistä, joissa käytetty luonnonkuitu toimii kasvualustana. Siementyynyt asetetaan ruostumattomasta teräksestä tehtyyn sisäosaan ja sitten ne asetellaan paikalleen kasvuastiaan niin, että siemenet ovat ylöspäin ja imukankaat osuvat veteen.

Mikroversovalikoima sisältää kuutta eri lajiketta, rukolaa, vihanneskrassia, parsakaalia, retiisiä, sinappia ja punakaalia. Meillä ensimmäisenä kasvamaan pääsi rukola ja punakaali. Kun siementyynyt ovat paikoillaan kasvuastiassa, siementyynyjen mukana tulevat pahvikannet asetetaan astian päälle ja pidetään peitettynä. Siemenet voivat itää vain pimeässä, joten kasvupeitteiden siirtämistä pitää välttää seuraavien 3 - 4 päivän ajan. Eli sitten vain odotellaan, kunnes mikroversot kasvavat ja puskevat kasvupeitteet pois päältään.

Kun pahvikannet on siirtyneet, mikroversojen lehdet ovat aluksi vaaleanvihreitä. Muutaman päivän sisällä lehdet muuttuvat kuitenkin päivänvalon avulla syvemmän vihreäksi. Kun mikroversot ovat muuttuneet rehevän vihreiksi ja noin peukalon korkuisiksi, ne ovat käyttövalmiita. Meidän ensimmäisessä kokeilussa rukola kasvoi punakaalia nopeammin, mutta valoon päästyään punakaalikin kiri rukolan nopeasti kiinni. Vajaassa viikossa mikroversoja sai alkaa leikkaamaan syötäväksi sitä mukaa kuin niitä halusi ruoka-annoksiin tai vaikka leivän päälle.

Heimgartin mikroversojen posliininen kasvuastia on muotoilultaan tyylikkään yksinkertainen ja sopii kauniiksi sisustuselementiksi keittiöön kuin keittiöön. Mikroversojen kasvatus on todella helppoa eikä sotkuakaan synny, kun mullan kanssa ei tarvitse pelata. Mikroversot kasvavat nopeasti 5 - 7 päivässä syötäviksi. Kasvuastia ja teräksinen sisäosa ovat astianpesukoneen kestäviä, ja niitä voidaan käyttää uudestaan ja uudestaan. Siementyynyt voi kompostoida tai hävittää biojäteastiassa. Koska mikroversojen kasvattaminen on näin vaivatonta, tullaan meillä niitä kasvattamaan jatkossakin aina se aika vuodesta, kun puutarhasta ei voi käydä hakemassa jotain tuoretta ja vihreää. Se on yksi asia mitä aina kaipaan kesästä, mutta nyt Heimgart helpottaa sitä ikävää.

Loputtomat ruissämpylät & Samasta padasta 2: Puolessa tunnissa

Sain arvostelukappaleena keittokirjan Samasta padasta 2: Puolessa tunnissa - kirja joka saa nirsonkin nauttimaan ruoasta. Nirsoakin nirsomman lapsen äitinä jo pelkkä kirjan nimi kuulosti hyvältä. Miten sitten kävikään? Kävimme lapsen kanssa yhdessä kirjan läpi ja katsoimme reseptin kerrallaan, mitä kokeilisimme. Lähes jokaisesta reseptikuvasta vastaus oli ei. Suurin osahan näistä resepteistä on sellaisia, missä kaikki ainekset on sekaisin keskenään. Ja sehän ei meidän nirsolle käy. Lautasella pitää kaikki ainekset olla erillään. Enää ei sentään kalapuikkoja vaadita pesemään, jos pikkaisen on kylkeen tarttunut vierestä perunamuusia, mutta muuten on tarkkaa. Ainoa ruoka, jossa kaikki saa olla sekaisin, on kalakeitto. Eli vielä on tekemistä, että meidänkin nirson saa enemmän innostumaan ruoasta ja syömään, tai edes maistamaan, kaikkea mitä eteen laittaa. Itse löysin paljonkin kokeilemisen arvoisia reseptejä. Esimerkiksi tiskitön tomaattipasta, huijarin butter chicken, sitruunaiset haukipihvit, xxl-pihvit, pannuleipä sekä pohjaton vaniljajuustokakku. Kaikki kirjan reseptit pitäisi valmistua suht vaivatta ja nopeasti, mikä on aina plussaa lapsiperheessä. Samasta padasta 2 onkin hyvä kirjavalinta pienten lapsen vanhemmille tai isovanhemmille.

Aloitimme sitten kirjan reseptien testaamisen helpoimmasta päästä ja leivoimme loputtomia ruissämpylöitä. Uunituoreen sämpylän uskoin sentään maistuvan. Taikina tehtiin edellisenä iltana valmiiksi vain sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Aamulla jääkaapissa odotti valmis, kohonnut taikina, ja siitä vain pellille lusikoiden avulla nokareita. Aivan älyttömän helppoa! Näitä tullaan leipomaan jatkossakin, koska lämmin vastaleivottu sämpylä todellakin kelpasi nirsommallekin. Hienoa tässä reseptissä on myös se, että koko taikinaa ei tarvitse paistaa yhdellä kertaa. Taikina säilyy jääkaapissa jopa viikon. Eli taikinasta voi useampana aamuna paistaa aamupalaksi tarvittavan määrän.

Loputtomat ruissämpylät
(n. 20 kpl)

7 dl kylmää vettä
8 dl vehnäjauhoja
4 dl ruisjauhoja
1 ps kuivahiivaa
2 - 3 tl suolaa

Mittaa vesi ja jauhot kulhoon. Ripottele pinnalle kuivahiiva. Sekoita tasaiseksi. Taikina saa jäädä pehmeäksi.  Ota neljännes taikinasta toiseen kulhoon vauvalle. Sekoita suola loppuun taikinaan. Peitä kulho kannella tai tuorekelmulla, ja laita yöksi jääkaappiin. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Nosta taikinasta kahden lusikan avulla haluamasi määrä pikkusämpylöitä pellille leivinpaperin päälle. Laita loppu taikina takaisin jääkaappiin (vauvan sämpylät voit paistaa kaikki ja pakastaa). Ripota vehnäjauhoja sämpylöille ja napsaise saksilla ristiviilto koristeeksi. Sämpylöitä ei tarvitse kohottaa. Paista sämpylöitä uunissa n. 20 min., kunnes pinta on ruskistunut. Ota sämpylät uunista ja peitä vauvan sämpylät liinalla, niin kuori pehmenee. Voit jatkaa paistamista vielä 10 min., jos pidät rapeakuorisista sämpylöistä. Vehnäjauhojen sijaan voit kokeilla myös esim. kauraa tai spelttiä.

Kirja saatu arvostelukappaleena.

Kanelikuppikakut

Meidän 3,5-vuotias on innostunut keittiöpuuhista ja koitan nyt mahdollisuuksien mukaan ottaa hänet aina mukaan jotain tekemään, jotta innostus säilyisi ja kasvaisi. Torstaina päätimme leipoa yhdessä. Tyttö sai valita teemmekö joko kääretortun vai muffineja. Muffinit voittivat. Minä mittasin ainekset valmiiksi ja tyttö sai sekoitella taikinan. Sitten vain seurattiin uunin luukusta, miten muffinit kypsyivät ja kohosivat uunissa. Ja mikä ihana kanelin tuoksukin uunista tulvi muffinien kypsyessä!

Perjantaiaamuna edellisenä iltana leivotut muffinit päätettiin kuorruttaa ja koristella, ja niin muffinit aateloitiin kuppikakuiksi. Perjantaina tytön nimipäiville poikkenneet saivatkin sitten kahvin kanssa nimipäiväsankarin itsensä leipomia kanelikuppikakkuja.

Kanelikuppikakut
(12 kpl)

Taikina:
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
2 kananmunaa
100 g voita

Kuorrute:
300 g Sugar and Crumbs Cinnamon Swirl -makutomusokeria
300 g voita
n. 1 rkl maitoa

Koristeeksi:
syötäviä koristepalloja, -rakeita ym.

Mittaa kuivat ainekset kulhoon ja sekoita. Lisää joukkoon maito, kananmunat ja sulatettu ja jäähdytetty voi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Laita muffinivuoat muffinipellin koloihin ja jaa taikina vuokiin. Paista uunin keskitasossa 225 asteessa n. 10 - 15 min., kunnes taikina on kypsää. Jäähdytä. Valmista kuorrute. Vatkaa makutomusokeri ja huoneenlämmössä pehmennyt voi hyvin yhteen. Lisää joukkoon tilkka maitoa. Pursota kuorrute kuppikakuille ja koristele haluamillasi koristeilla.

Mokkapalapullat

Vaikka tiukka dieetti onkin meillä menossa, pääsimme siitä huolimatta herkuttelemaan laskiaispullilla. Dieetissä koitti hiilihydraattien tankkaus ja yhden aterian sai syödä vapaasti ilman punnitsemista ja sallittujen ruoka-ainesten ulkopuolelta. Ja sehän oli selvää, että yhdet laskiaispullat pitää saada jälkiruoaksi. Ei tässä makeista herkuista kuitenkaan olla täysin luopumassa, vaikka ruokailutottumukset on tarkoitus muuttaa iäksi. Syödään niitä herkkuja vain harvemmin ja vähemmän kuin aiemmin.

Koska tykkään laskiaispullissakin kokeilla aina jotain uutta, tänäkin vuonna laskiaispullamme olivat vähän jotain muuta kuin ne perinteiset hillo-/mantelimassapullat. Pullat kuorrutin mokkapaloista tutulla kuorrutteella ja makean kuorrutteen vuoksi täytteeksi riitti pelkät kermapursotukset. Näin saimme ikään kuin kaksi herkkua yhdellä iskulla. Mokkapalapullien jälkeen jaksaa taas jatkaa dieettiä ja olla useamman viikon ilman sokeria. Blogin arkistoistahan löytyy myös laskiaispannupulla, marenkipullat, laskiaispullat lakkahillolla & kinuskikermavaahdolla, Nutella laskiaispullat, laskiaispullat lakritsikermavaahdolla & vadelmahillolla, banoffee-pullat, sekä tietenkin myös perinteiset laskiaispullat hillolla tai itse tehdyllä mantelimassalla. Eli laskiaispullia löytyy vähän joka lähtöön. Millaisia laskiaispullia sinä aiot leipoa?

Mokkapalapullat

Taikina:
2 1/2 dl maitoa
1 ps kuivahiivaa
n. 1 dl sokeria
1 tl suolaa
1/2 rkl kardemummaa
n. 7 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
75 g voita

Voiteluun:
kananmuna

Väliin:
kermavaahtoa

Kuorrutus:
4 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
50 g voita
4 rkl vahvaa kahvijuomaa

Lisäksi:
nonparelleja

Sekoita reilusti kädenlämpöiseen maitoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Vispilöi taikinanesteeseen osa jauhoista, joihin kuivahiiva on sekoitettu. Lisää loput jauhot ja huoneenlämmössä pehmennyt voi. Alusta taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 40 minuuttia. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan ja leivo niistä tangot. Jaa kumpikin tanko paloiksi. Pyörittele palat pikkupulliksi ja nosta pellille leivinpaperin päälle. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Voitele pullat kananmunalla ja paista uunin keskitasolla 225 asteessa n. 8 - 12 min. Anna pullien jäähtyä. Halkaise jäähtyneet pullat. Pursota tai lusikoi pullien pohjille kermavaahtoa ja laita kannet päälle. Valmista kuorrute. Sulata pienessä kattilassa voi. Nosta liedeltä ja sekoita joukkoon keskenään sekoitetut tomusokeri, kaakaojauhe ja vaniljasokeri. Lisää kahvijuoma. Levitä kuorrute varovasti pullien päälle ja koristele nopeasti nonparelleilla, ennenkuin kuorrute kovettuu. Kuorrutetta voi lämmittää uudelleen notkeammaksi, jos se ehtii jähmettyä liikaa.

Nyhtörusakko

Olen talven aikana pariin otteeseen valmistanut rusakkoa. Rusakko on maukasta, vähärasvaista riistalihaa, ja yhdestä rusakosta riittää useammalle aterialle. Uunissa olen hauduttanut niitä niin pitkään, että lihat ovat irronneet luista. Näin liha on ollut tosi pehmeää ja mureaa. Nyhtörusakko sopii lautaselle sellaisenaan perunan, pastan tai riisin kera. Siitä saa myös hyvät tortillat, ja pizzankin päälle nyhtörusakko sopii.

Nyhtörusakko

1 rusakko
2 - 3 rkl ruokaöljyä
n. 1,5 - 2 rkl suolaa
1 rkl mustapippuria myllystä
1 rkl rosmariinia
2 - 3 valkosipulin kynttä
5 dl lihalientä
2 - 3 laakerinlehteä
muutama katajanmarja

Paloittele rusakko viiteen kuuteen osaan, ellei se jo ole paloiteltu. Tee morttelissa ruokaöljystä, suolasta, mustapippurista, rosmariinista ja valkosipulista notkea tahna, ja hiero tahnaa kauttaaltaan rusakon paloihin. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai vähintään pari tuntia. Ota lihat huoneenlämpöön n. tunti ennen kypsentämistä. Ennen uuniin laittoa, kaada vuokaan/pataan lihaliemi ja lisää laakerinlehdet ja katajanmarjat. Peitä kannella ja foliolla ja hauduta uunissa 150 asteessa n. 5 tuntia, kunnes lihat lähtee helposti luista. Irrottele lihat haarukalla. Lisää nyhtölihojen joukkoon halutessasi vielä vähän haudutuslientä.

Marinoidut karitsan paahtopaistit & herkkutattirisotto

Karitsan paahtopaistit kuuluvat meillä nykyään ehdottomasti pääsiäisen ruokiin. Karitsan paahtopaistit ovat niin herkullisia, että mielellään niitä syö muulloinkin, jos vain kaupasta sattuu löytymään kohtuulliseen hintaan. Loppiaisen alla lähikauppa ilmoittikin tarjouksessa olevista paahtopaisteista, joten sen enempiä loppiaisen ateriaa ei tarvinnut miettiä. Karitsan paahtopaistit laitoin marinadiin paistoa edeltävänä päivänä ja annoin marinoitua yön yli. Paahtopaistien seuraksi tein herkkutattirisoton. Pienten paahtopaistien ja risoton valmistus ei vaadi mahdottomasti kokkausaikaa. Tällainen herkullinen juhla-ateria on aika vaivaton valmistaa. Tämän aterian jälkeen saattoikin taas hyvillä mielin joulutauon jälkeen jatkaa dieettiä. Vaikka ei dieettiruoissakaan ole valittamista ollut, eikä ole tarvinnut nälässä paljon kärvistellä. Mutta siitä joskus toisella kertaa...

Marinoidut karitsan paahtopaistit & herkkutattirisotto

Marinoidut karitsan paahtopaistit:
4 karitsan paahtopaistia

Marinadi:
2 rkl oliiviöljyä
2 1/2 rkl punaviinietikkaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
3 valkosipulin kynttä
1/2 rkl rosmariinia
1 tl timjamia
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Herkkutattirisotto:
n. 300 g pakastettuja herkkutattiviipaleita
50 g voita
2 rkl ruokaöljyä
1 sipuli
1 - 2 valkosipulin kynttä
3 dl risottoriisiä
1 dl kuivaa valkoviiniä
n. 1 l kana- tai kasvislientä
1 1/2 dl raastettua parmesaania
mustapippuria myllystä

Lisäksi:
parmesaanilastuja

Kuivaa paahtopaistien pinnat ja poista mahdolliset ylimääräiset kalvot. Sekoita oliiviöljy ja punaviinietikka keskenään. Lisää joukkoon kuoritut ja ohueksi siivutetut valkosipulin kynnet. Lisää suola, mustapippuri sekä yrtit. Laita paahtopaistit marinoitumaan liemeen muutamaksi tunniksi tai yön yli. Ota paahtopaistit huoneenlämpöön noin tunti ennen kypsentämistä. Kuivaa ylimääräinen marinadi pois. Kuumenna pannulla ruokaöljy ja ruskista paahtopaistien pinnat. Siirrä paahtopaistit uunivuokaan ja työnnä paistomittari yhteen paisteista. Kypsennä paisteja uunissa 200 asteessa, kunnes lämpötila on 52 - 56 astetta. Ota paistit uunista, mausta vielä kevyesti suolalla ja mustapippurilla ja kääri folion sisälle siksi aikaa, kun valmistat risoton. Paista tateista ylimääräinen neste pois kuivalla pannulla. Lisää pannulle nesteen haihduttua puolet voista ja ruskista sienet kevyesti. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuumenna laakeassa kattilassa ruokaöljy ja kuullota hienonnetut sipulit pehmeiksi. Lisää kattilaan riisi ja kuullota riisit läpikuultaviksi. Lisää kattilaan valkoviini ja sekoita, kunnes viini on imeytynyt lähes kokonaan riisiin. Lisää kuumaa kana- tai kasvislientä kattilaan kauhallinen kerrallaan aina, kun edellinen kauhallinen on lähes haihtunut. Sekoita koko ajan. Tähän menee n. 20 min. Kun risotto on kypsää ja valuvaa, sekoita joukkoon tatit, loppuvoi sekä raastettu parmesaani. Mausta mustapippurilla. Jaa risotto lautasille ja leikkaa karitsan paahtopaistit poikkisyin ohuiksi siivuiksi ja asettele risoton päälle. Ripottele pinnalle parmesaanilastuja.

Perunavohvelit & Martat keittokirja

Sain arvostelukappaleena Gummerukselta Martat keittokirjan - innostu ja onnistu keittiössä. 120-vuotias Marttaliitto on julkaissut tähän kirjaan suomalaisen ruokaperinteen karjalanpiirakoista ja Hanna-tädin kakuista nyhtökaurakiusaukseen ja nokkossipseihin. Kirjassa on siis sekä perinteisiä että trendikkäämpiäkin reseptejä. Nykyään niin muodikkaita villiyrttejäkin Martat ovat hyödyntäneet ruoanlaitossa jo kauan. Marttojen keittokirjan avulla aloittelijakin onnistuu. Reseptit ovat helppotekoisia, terveellisiä ja edullisia. Raaka-aineet löytyvät helposti lähikaupasta. Vaikka kirja on täynnä hyviä ja käyttökelpoisia reseptejä, kokeneemmalle kokille se ei välttämättä tarjoa hirveän isoja ahaa-elämyksiä. Martat keittokirja onkin mielestäni erinomainen teos aloitteleville ruoanlaittajille. Omaan kotiin muuttavalle nuorelle Martat keittokirja on hyvä peruskeittokirja, minkä avulla on helppo valmistaa monipuolista arkiruokaa.

Kokeilin kirjasta ensimmäiseksi perunavohveleita. Kuulosti kivalta, kun taikinaan tuli vehnäjauhojen lisäksi soseutettua perunaakin. Taikina tehtiin yhdessä 3-vuotiaan kanssa, joka jo kovin tahtoo keittiössä auttaa. Tein vain puolikkaan annoksen, koska vohvelit olivat tällä kertaa ainoastaan lapselle. Sitten vain jännättiin, miten nirsoakin nirsommalle perunavohvelit maistuu. Ja nehän maistuivat! Näitä tehdään jatkossakin.

Perunavohvelit

3 dl soseutettua perunaa
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
50 g sulatettua margariinia tai voita
n. 5 dl maitoa
1/2 tl suolaa
1/2 dl sokeria
vaniljasokeria

Lisäksi:
valkohomejuustoa ja marjoja

Sekoita perunat, munat, jauhot, leivinjauhe ja rasva keskenään ja vaivaa, kunnes taikinassa on sitkoa. Lisää maitoa, kunnes taikinan paksuus on sopiva. Mausta suolalla, sokerilla ja vaniljasokerilla. Anna taikinan turvota ainakin puoli tuntia ennen paistamista. Tarkista taikinan paksuus, lisää tarvittaessa maitoa. Paista vohvelit vohveliraudalla. Tarjoa valkohomejuustone ja marjojen kanssa.

Kirja saatu arvostelukappaleena Gummerukselta.