perjantai 16. kesäkuuta 2017

Nokkosvohvelit & voikukkamarmeladi


Siitä saakka, kun muutama vuosi sitten näin Herkkuhovi -blogissa voikukkahilloa, on itsekin pitänyt sitä kokeilla. Jotenkin vain se alkukesän paras voikukkien kukinta on päässyt menemään ohi, mutta nyt vihdoin sain tarvittavat kukinnot kerättyä. Ihan hilloreseptin mukaan en sitten lopulta mennytkään, vaan käytin kaapista pois vanhan hillo-marmeladisokeripaketin, ja alkuun suunniteltu hillo jalostui marmeladiksi. Kuten Herkkuhovissakin voikukkahillosta todettiin, myös voikukkamarmeladi on hyvin hunajamaista. Mies ensin luulikin hunajaa syövänsä, ennenkuin paljastin syöttäväni hänelle rikkaruohoja. Voikukkamarmeladi on tosi makeaa, mutta hyvää. Kannattaa kokeilla hilloa tai marmeladia, koska raaka-aineistahan ei ole pulaa, ja samalla voi hoitaa kitkemishommat.


Voikukkamarmeladia tarjosin vohveleiden kanssa, ja jatkoin vohveleissakin samalla linjalla. Rikkaruohot hyötykäyttöön. Eli vohvelitaikinaan upposi pihan nokkoset. Nokkosvohveleita paistoin vain pienen erän, mutta makean voikukkamarmeladin kanssa ne riittivät ihan hyvin kahdelle.

Luonnon antimia kannattaa käyttää ruoanlaitossa hyväksi mahdollisimman paljon. Villiyrttien käyttö on helppo aloittaa voikukasta ja nokkosesta, koska kaikkihan ne tunnistavat. Kunhan vain kerää kaikki villiyrtit puhtailta paikoilta ja useimmat villiyrtit kannattaa poimia mahdollisimman nuorina.


Nokkosvohvelit & voikukkamarmeladi

Nokkosvohvelit:
3 dl nokkosen lehtiä
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 kananmuna
2 1/2 dl täysmaitoa
2 rkl voisulaa

Huuhtele nokkosen lehdet ja ryöppää niitä muutaman minuutin ajan kiehuvassa vedessä. Huuhtele lehdet kylmässä vedessä, puserra ylimääräinen vesi pois ja hienonna. Sekoita kulhossa vehnäjauhot, suola ja hienonnettu nokkonen. Lisää joukkoon kananmuna, maito ja voisula. Sekoita taikina tasaiseksi ja paista vohveliraudalla vohveleita.


Voikukkamarmeladi:
5 dl voikukan terälehtiä
4 dl vettä
2 rkl sitruunamehua
1 pkt (330 g) hillo-marmeladisokeria

Mittaa voikukan terälehdet kattilaan. Vältä vihreitä osia, koska ne antavat kitkerää makua. Lisää kattilaan vesi. Kiehauta ja keitä n. 15 min. Siivilöi liemestä terälehdet pois. Käytä harsoa tai vaikka suodatinpussia. Puserra kaikki neste talteen. Kaada liemi takaisin kattilaan. Lisää joukkoon sitruunamehu sekä hillo-marmeladisokeri. Kiehauta ja keitä parin minuutin ajan. Kuori pinnalta mahdollinen valkoinen vaahto pois ja purkita puhtaisiin, kuumiin lasipurkkeihin. Jäähdytä ja säilytä viileässä.



keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Tomaattisipsit & pestodippi


Vaikka auringon rauhassa kypsyttämät tomaatit ovatkin sellaisenaan makeita ja huippuhyviä, kaikkein eniten pidän tomaateista silti kuivattuna. Aurinkokuivatuissa ja uunissa kuivatuissa tomaateissa maku nousee vielä ihan uusiin sfääreihin makujen tiivistyessä kuivuessaan. Myös rapsakoissa tomaattisipseissä maku on herkullisesti tiivistynyt. Ennen uunissa kuivaamista itketin ohuet tomaatin siivut suolalla ja pyyhin ylimääräiset nesteet pois. Itketys vähentää uunissa oloaikaa. Itketyksen jälkeen tomaattisipsit eivät suolaa kaipaa, mutta erilaiset yrtit ja yrttisekoitukset antavat hyvää lisämakua. Tällä kertaa maustoin tomaattisipsit Provencen yrttisekoituksella. Lisäksi tein vielä pestodipin, johon tomaattisipsejä oli kiva dipata, vaikka maistuvat ne ilman dippejäkin.


Tomaattisipsit & pestodippi

Tomaattisipsit:
tomaatteja
suolaa
oliiviöljyä
yrttejä

Pestodippi:
1/2 dl turkkilaista jogurttia
1/2 dl majoneesia
1 rkl vihreää pestoa

Leikkaa tomaatit ohuiksi ja tasaisiksi siivuiksi. Levitä ne vaikka leikkuulaudan päälle ja ripottele pintaan suolaa. Anna siivujen olla vartin verran. Pyyhi siivuista nesteet pois talouspaperilla, käännä ja ripottele toisellekin puolelle suolaa. Anna olla vartin verran ja pyyhi ylimääräiset nesteet pois. Levitä siivut oliiviöljyllä kevyesti sivellyn leivinpaperin päälle uunipellille. Älä lado peltiä liian täyteen, vaan jätä siivuihin hieman väliä. Sivele tai ruiskuta tomaattisiivuille vielä pintaan hieman oliiviöljyä ja mausta mieluisilla yrteillä. Kuivata uunissa 100 - 120 asteessa, kunnes siivut on kuivuneet. Voit käännellä siivuja välillä, jotta ne kuivuvat nopeammin. Kuivumista kannattaa tarkkailla taajaan, koska ne kärvähtävät nopeasti. Ensimmäiset sipsit valmistuivat minulla n. 1 tunnissa. Ota sipsejä uunista pois sitä mukaa, kun ne kuivuvat ja aseta talouspaperin tai ritilän päälle jäähtymään. Valmista pestodippi. Sekoita keskenään jogurtti ja majoneesi. Mausta pestolla ja anna makujen tasaantua jääkaapissa ennen tarjoilua.


tiistai 13. kesäkuuta 2017

Raparperi-kaurapaistos kahdelle


Raparperia on tullut tänä vuonna käytettyä reilusti siitä asti, kun varret vain vihdoin kasvoivat siihen mittaan, että niitä malttaa ottaakin. Raparperipiirakkaa on leivottu jo neljä viisi kertaa, eikä siihen tunnu kyllästyvän ollenkaan. Jotain muutakin sentään raparperista on valmistunut. Yksi päivä tein meille jälkiruoaksi raparperi-kaurapaistokset. Syksyisin kaurapaistosta tulee tehtyä omenoista, mutta raparperi sopii myös loistavasti kaurapaistokseen. Kirpeä raparperi tasapainottaa hyvin makeaa kaurakuorrutusta. Raparperi-kaurapaistokset tein pieniin valurautaisiin blinipannuihin ja niistä tuli sopivan kokoiset annokset. Lisukkeeksi tietenkin vaniljakastiketta. Pientä vaihtelua raparperi-kaurapaistoksiin saa käyttämällä eri sokereja. Taloussokerin voi välillä korvata vaikka fariini- tai intiaanisokerilla.

Raparperi-kaurapaistos kahdelle

5 dl raparperikuutioita
3/4 dl sokeria

Kauraseos:
50 g voita
1/2 dl sokeria
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1/2 dl vehnäjauhoja
ripaus kardemummaa

Sekoita raparperikuutioiden joukkoon sokeri. Jaa raparperit kahden voidellun annosvuoan pohjalle. Sulata voi ja sekoita joukkoon sokeri, kaurahiutaleet, vehnäjauhot ja kardemumma. Jaa seos vuokiin raparperikuutioiden päälle. Paista uunissa 200 asteessa n. 20 - 30 min., kunnes raparperi on pehmennyt ja pinta on rapea. Tarjoile lämpiminä vaniljakastikkeen kanssa.