tiistai 7. elokuuta 2012

Juustosarvet


Tämä helppo ja nopea ohje löytyi Aamulehdestä. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin kermaviiliä. Sitä ei kotoa löytynyt, kun ex temporena leipoa päätin. Onneksi kuitenkin turkkilaista jogurttia on jääkaapissa lähes aina. Se korvaa hyvin kermaviilin. Sarvet maistuivat niin lämpiminä kuin kylminäkin. Pidän enemmän tällaisista leivinjauheella kohotetuista sarvista kuin hiivan kanssa tehdyistä. Taikinaan tulee leivinjauheella tehtynä kivampi koostumus. Näitä juustosarvia on niin nopea tehdä, että näitä pyöräyttää äkkiä vaikka viikonloppuna vähän paremmaksi aamupalaksi.

Juustosarvet

2 dl turkkilaista jogurttia
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
50 g sulatettua voita
2 dl Emmental-juustoraastetta
Täyte:
n. 2 dl Emmental-juustoraastetta

Sulata voi ja sekoita jogurtti jauhoihin. Sekoita kaikki taikinan loputkin ainekset keskenään. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli kumpikin osa pyöreäksi levyksi. Jaa kumpikin taikinalevy taikinapyörällä sektoreittain kahdeksaan osaan. Pane nokare juustoraastetta jokaiselle palalle ja rullaa sarviksi aloittaen rullaaminen aina palan leveämmästä päästä. Pane sarvet uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa 10 - 15 minuuttia.

12 kommenttia:

  1. Tätä täytyykin kokeilla, kun turkkilaista jugurttia jääkaapista löytyy! Kiva kun aloitit uuden blogin täällä blogspotin puolella!

    T. Vuodatuksen blogin lukija Pirre :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarvet on hyviä, ja kiva kahvipöydässäkin olla jotain pientä suolaista. Täytyisi itsekin näitä taas tehdä, kun aineksiakin on.:) Viisi ja puoli vuotta on jo tullut blogia pidettyä, joten ei oikein osaa kokonaan lopettaakaan. Hauska harrastus se tämäkin.:)

      Poista
  2. Tämä on myös minun luottoreseptini suolaisiin sarviin...täytettä ja juustoja vaihdellen, saa aina erilaista. Tämä ohje on julkaistu joskus kauhean ( siis vuosikymmeniä sitten) kauan sitten valion lehtisessä ja siitä lähtien on kulkenut minullakin mukana. Turkkilaisella jogurtilla en ole kokeillut, vaan voisikin tehdä, nyt kun sitäkin saa laktoosittomana. Meheviä sarvia tulee ohjeella.... mää teen tästä annoksesta vaan 12 kpl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä todella hyvä perusresepti sarviin. Ja melkeinpä aina tähän sopivat ainekset kotoa löytyy, ja vaihtelua saa tosiaan aineksia vaihdellen. Turkkilainen jogurtti on hyvä tuote. Reilu pakkaus, ja säilyy pitkään. Sopii ruoanlaittoon ja leivontaan, ja paljon tulee syötyä ihan jogurttinakin. Saa vähän isompia sarvia, kun tekee kappaleittain vähemmän. Ei yhtään hullumpaa niinkään.:)

      Poista
  3. Ihan ensimmäiseksi huomio kiinnittyi todella kauniiseen astiastoon. ;)

    Mutta juustosarvet ovat herkullisia, milloinhan olen mahtanut viimeksi tehdä... pitääkin ottaa tämä ohje talteen. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perintökalleus. Arabian Punainen maisema -astiasto, joka on alunperin kuulunut mieheni isoisoäidille, ja saimme astiaston anoppilasta häälahjaksi.:)

      Juustosarvet on ihania. Minä eilen illalla innostuin niitä leipomaan neljä pellillistä. Puolet sarvista tein tarkalleen ohjeen mukaan, toiseen puoleen laitoin juustoraasteen sijaan täytteeksi Viherpippuri-Koskenlaskijaa. Tällä ohjeella ei leipomiseen tuhraantunut paljonkaan aikaa.:)

      Poista
  4. Arvasinkin, että perintökalleus. Pidä hyvää huolta, on melko arvokas varmasti myös rahallisesti (tunnearvosta puhumattakaan) tänä päivänä. =)

    Monella muullakin on ollut ongelmia tuon napikan kanssa, odottelen siis rauhassa. ;)

    VastaaPoista
  5. Muistan ihailleeni astiastoa jo aiemmin, ja reseptinkin laitoin silloin korvan taakse. Tänään aamusella sitten vihdoinkin rullasin omat juustosarvimukaelmani, ja olivat kyllä vielä parempia kuin mitä uskalsin odottaa. :) Kiva, että lisäsit tämän ohjeen tännekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä resepti pääsi ehdottomasti myös tänne uudelle puolelle.;) Hyviä juustosarvia tulee tällä reseptillä, ja vieläpä mukavan helposti ja nopeasti.:)

      Poista
  6. Ah, varmaan maailman ihanin astiasto! Minä niin rakastan kaikkea vanhaa ja perittyä. Miten ihmeessä tuo astiasto onkin säästynyt! Aivan ihana häälahja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo tosi kaunis, ja paljon tunnearvoa. Miehen isoisoisä on ostanut sen Viipurista kihlatulleen kihlajaislahjaksi.:) On nuo entisajan astiat ja muutkin esineet ihan erilaisia kuin nykyiset. Hienoja, ja kestävämpiäkin. Ei taida jostain Ikean astiastoista olla perinnöksi.;)

      Poista
    2. Juu ei ole ikean astioista perinnöksi... nimim.kokemusta on, olen ostanut joskus yhdet ikean lautaset ja on kyllä sitten niin huonoa posliinia että... lautasten reunat hajosivat ja lohkeilivat parissa viikossa! Kyllä tässäkin asiassa on niin että laatuun kannattaa panostaa :)

      Poista

Ei iloa ilman ruokaa ja juomaa. -Arabialainen sananlasku-