tiistai 25. kesäkuuta 2013

Ketunleipäpesto-juustovoileipäkakku


Tuorejuustoksi luulemani sulatejuusto piti käyttää jo pois, ja ajattelin siitäkin kokeilla kakkua, mutta tällä kertaa suolaista. Tontillamme kasvaa paljon ketunleipää eli käenkaalia, ja jo jonkun aikaa olen miettinyt millaista pestoa siitä tulisi. Pienenähän ketunleipiä tuli syötyä vaikka kuinka paljon sellaisenaan, tai minähän söin melkein kaikkea piharatamoista lähtien... Pestoon tuntuu sopivan melkein yrtti kuin yrtti, niin miksei sitten ketunleipäkin. Tänään toteutin tuon pestokokeilun maustaakseni sillä kakun juustotäytteen. Pestosta tuli heleän vihreää ja ihan hyvän makuistakin. Kakkua varten tein tarkoituksella paksua pestoa, ja juustoraasteen määränkin jätin tuorejuuston vuoksi pieneksi. Jos pestoa haluaa tehdä muuhun tarkoitukseen, oliiviöljyn ja juuston määrää voi lisätä, jotta pestosta tulee notkeampaa. Itse kakusta tuli sulatejuuston ansiosta aika tuhtia, mutta sen vuoksi koristelinkin kakun reilulla määrällä kirsikkatomaatteja. Ne raikastavat kakkua paljon. Täytteeseen käytin varmuuden vuoksi viisi liivatetta, mutta neljäkin olisi varmaan hyvin riittänyt.

Ketunleipäpesto-juustovoileipäkakku

Pohja:
pieni pkt (330 g) kaurapaahtoleipää

Kostutus:
kasvislientä

Täyte:
3 dl vispikermaa
400 g mautamatonta sulatejuustoa
1 dl (tiukasti) ketunleipiä
1/2 dl emmentaljuustoraastetta
1/2 dl auringonkukan tai pinjansiemeniä
1/2 dl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
suolaa
pippuria
4 - 5 liivatelehteä
1/2 dl sitruunamehua

Koristeeksi:
runsaasti kirsikkatomaatteja
ketunleipiä

Jauha paahtoleivät monitoimikoneessa hienoksi muruksi. Painele leipämurut tiiviisti leivinpaperilla vuoratun pienen irtopohjavuoan pohjalle. Kostuta pohja reilusti kasvisliemellä. Hienonna  tehosekoittimessa ketunleivät, juustoraaste, siemenet, oliiviöljy ja kuorittu valkosipulin kynsi. Mausta suolalla ja pippurilla makusi mukaan. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen noin 10 minuutiksi. Vaahdota vispikerma ja sekoita hyvin joukkoon sulatejuusto. Lisää ketunleipäpesto ja sekoita tasaiseksi. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi. Puressa liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liuota ne yksitellen sitruunamehuun. Anna liivateseoksen hieman jäähtyä. Kaada seos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen juustoseokseen. Kaada täyte vuokaan leipäpohjan päälle ja tasoita pinta. Anna kakun hyytyä jääkaapissa. Irrota hyytynyt kakku vuoasta ja koristele kirsikkatomaateilla ja ketunleivillä.

Ketunleipä sisältää raparperin tapaan paljon oksaalihappoa, joten runsaita määriä lehtiä ei kannata syödä kerralla.

19 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen resepti :) Ketunleipiä olen rouskutellut ihan sellaisenaan, mutta pestoa(kaan) en vielä ole niistä kokeillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkia ihmeellisyyksiä välillä mieleen juolahtaa ja pitää kokeilla.;) Ketunleivissä on aika hieno maku. Vieläkin niitä tulee aina vastaan tullessa maisteltua. Pestoonkin hyvin vääntyvät.:)

      Poista
  2. En edes muista koska olisin viimeksi nähnyt, saati syönyt ketunleipiä! Mummolan tuvan seinustalla niitä kasvoi valtoimenaan, mutta nyt siinä paikalla on joku iso liikerakennus :( Firman henkilökunnalta oon tosin saanut luvan käydä tontilla pyörimässä, jos haluan. Täytyy käydä katsastamassa josko sieltä jotain vielä löytyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienenä näitä popsittiin aina koko kesä. Meillä tässä kasvaa ketunleipää aika hyvin. Nättejäkin ovat.:) Tuo varmasti muistoja mieleen, kun tontilla käyt. Kuitenkin kai aika haikeaakin, kun tuvan tilalla onkin nykyään liikerakennus.:(

      Poista
  3. Olen itsekin tehnyt ketunleiäpestoa parikin kertaa tänä kesänä. Hyvää tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää oikein paremmalla ajalla tulla katsomaan mitä kaikkia herkkuja blogistasi löytyy.:) Hyvin sopi ketunleivätkin pestoon. Ne ovat muutenkin kivan makuisia.:)

      Poista
  4. MUlta ovat tainneet jäädä moiset maistelematta lapsuudessani.... kakku näyttää kyllä herkulliselta ja rohkenisin kyllä maistella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä päin ketunleivät ja suolaheinät oli ihan ykköskohteita mitä ulkoa naposteltiin. Kiitos.:)

      Poista
  5. Aivan fantastisen upea kakku ja kuvat!:) Suloinen koristelu. Minäkin söin aina pienenä ketunleipiä ja toinen oli niittysuolaheinä.. Enhän minä olisi tiennyt mitään moisista villiyrteistä, mutta mummoni tiesi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.:) Kokonaisilla kirsikkatomaateilla sai nätin koristelun, vaikkakin oli pikkaisen hankala leikatessa.;) Ketunleipiä ja suolaheinää on tullut syötyä aika määrät. Ja monenlaista muutakin. Ihmeesti kuitenkin osasin olla syömättä myrkyllisiä kasveja.;)

      Poista
  6. Meillä kanssa oli tapana lapsena ketunleipiä napostella. Omaltakin pihalta tätä löytyy mutta en ole älynnyt sitä kyllä mihinkään käyttää.. hyvältä kuulostaa tämä pesto! Ja upeat kuvat jälleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa meistä on tainnut lapsena noita popsia. Meilläkin tontin laitamilla ketunleipää kivasti kasvaa ja onhan se ihan nätin näköistäkin. Pestossa meni oikein mukavasti. Kiitos.:)

      Poista
  7. Lapsuus tulvahti mieleeni <3 Ketunleivän etsintä oli lempipuuhiani kesällä, sammakkojahdin lisäksi :)Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika samoja harrastuksia ollut. Sammakon kutuakin piti aina purkissa kasvatella ja sitten päästää taas pienet sammakot vapauteen.;) Kiitos.:)

      Poista
  8. Aivan ihanan näköinen kakku :) Ketunleivistä tulee lapsuus mieleen, kun syötiin niitä sisarusten kanssa penskoina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.:) On se sellainen lapsuuden mieleen tuova kasvi.:)

      Poista
  9. Ihan todella valloittava idea ja toteutus! Pitänee testata kun saa vieraita.

    VastaaPoista
  10. Tehtiin omanlaisemme versio ja kutsuttiin niitä vieraita. Suurkiitos inspiroinnista!

    VastaaPoista

Ei iloa ilman ruokaa ja juomaa. -Arabialainen sananlasku-