Sivut

torstai 2. tammikuuta 2014

Rankka joulu 2013


Joulu on jo takana, ja minkälainen joulu! Meillä joulua ei oikeastaan huomannut paljon muusta kuin ulkona ja sisällä olevista jouluvaloista sekä pöydässä olevista jouluruuista. Lämpömittari näytti ulkona joulunpyhät +5 astetta, vettä satoi tämän tästä, ja me siivosimme kuvassa näkyvää sekasortoa. Muutaman viikon sisällä meillä päin oli kuusi myrskyä, isompaa ja pienempää, Seija kaikkein pahimpana. Seija kaatoi pihasta yhden ison kuusen, pari päivää ennen jouluaattoa kaadoimme itse viisi kuusta lisää. Myrskyjen pelästyttäminä annoimme lopuillekin isoille pihakuusille tappotuomion, ja aatonaattona kaadettiin vielä reilut kymmenen puuta lisää. 


Siinä sitä sitten riitti puuhaa joulunpyhiksi, kun karsittiin puista oksat pois, kerättiin ne kasoihin, katkottiin ja siirrettiin rungot sahalle meneviksi tukeiksi, ja koitettiin siistiä kaadoista syntyneitä jälkiä ennen kuin talvi tulee, jos on ollenkaan tullakseen. Neljän aikoihin saapuva iltapimeyskään ei meitä pelastanut puutyömaalta sisätiloihin joulun viettoon. Kiitos tehokkaan ulkovalaistuksemme, joka takaa sen, että pihallakin voi töitä jatkaa pimeän tullen niin kauan kuin vain intoa ja kuntoa riittää.


Kaikesta ylimääräisestä työstä huolimatta joulupöytäkin saatiin katettua aattona. Meillä joulupöytä on aina melko perinteinen, ja tulee aina olemaankin. Onhan vuodessa runsaasti päiviä, jolloin voi kokeilla kaikkea uutta ja erilaista, erikoistakin, vaan jouluna pöydässä pitää olla laatikot, kinkut ja muut.


Tänä vuonna ruokavalikoima oli suppein koskaan, mutta silti syötävää riitti yllin kyllin. Kirjolohifileet savustettiin ja graavattiin itse. Salaateissa turvauduttiin kaupan valikoimiin, ja tarjolla oli punajuuri-, katkarapu- ja sienisalaatteja.


Lanttulaatikon ja imelletyn perunalaatikon tein kovalla kiireellä vielä aatonaaton iltana. Perunalaatikko sai imeltyä yön yli pesuhuoneen lattialla lattialämmityksen päällä, lanttulaatikon paistoin vielä myöhään samana iltana. Aattona ei enää tarvinnut kuin perunalaatikko paistaa kypsäksi, lanttulaatikko lämmittää ja muut ruoat laittaa pöytään tarjolle.


Kinkku tilattiin jo hyvissä ajoin valmiiksi palvattuna. Hyvä niin, nyt ei tarvinnut tehdä muuta kuin nostaa kinkku pöytään ja siivuttaa. Kalkkunoita saatiin joulun alla kaksin kappalein. Toinen oli kokonaisena palvattu, toinen oli pienempi rulla. Rulla pääsi joulupöytään, kokonainen paloiteltiin ja pakastettiin. Itse tehty sinappi maistui molempien lihojen kanssa.


Kalaa joulupöydässämme on useimmiten montaa sorttia, nyt ehdein lohen lisäksi tekemään vain valkosipulisilakoita sekä piparjuurisilliä.


Jouluruokaa tuli tehtyä juuri sopiva määrä. Tapaninpäivänä suurin osa ruuista jo loppui. Kolme päivää jouluruokia on ihan tarpeeksi, vaikka ne niin hyviä ovatkin, mutta kyllä niiden jälkeen jo taas maistui loppukinkusta keitetty hernekeitto hyvältä.


Hyvä kuitenkin, ettei joulupäivinä tarvinnut miettiä ruoanlaittoa, vaan ruoat oli aina valmiina. Ei ruoanlaittoon olisi paljon voimia riittänytkään. Piha saatiin jo aika siistiin kuntoon, kun monta tuntia päivässä töitä sen eteen tehtiin. Keväälle jää sitten kantojen poistot, maan tasaukset ja uusien istutusten tekeminen.


Pitkäksi aikaa kuitenkin taas puutöitä riittää, kun isompien tukkien kanssa pitää mennä sahalle, pienemmät pilkkoa ja pinota polttopuiksi. Sahalta tulevat laudat pitää tapuloida ja kuivuttuaan purkaa ja niputtaa. Alkaa kohta jo olla polttopuita ja sahatavaraa koko loppuelämän tarpeiksi, mutta onneksi ei ainakaan enää tarvitse uusia myrskyjä niin paljon pelätä.


11 kommenttia:

  1. On teillä ollut työntäyteinen joulu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sen kyllä voinnissa huomaa. Olo on vieläkin koko ajan väsynyt ja joka paikkaa särkee. Mutta nyt ei tainnut jouluruoat jäädä vyötärölle.;)

      Poista
  2. No huh.. ompa teillä ollut savottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, mutta onneksi pahin työ on nyt tehty, eikä puiden kaatumista tarvitse enää pelätä.:)

      Poista
  3. Ompa teillä ollut urakka, mutta nyt pääset tietysti innolla suunnittelemaan uutta istustusaluetta. Jos jotain positiivistä yrittää keksiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovaa työtä tuossa riitti moneksi päiväksi, mutta kai se olisi edessä ollut muutenkin enemmin tai myöhemmin. Parempi kuitenkin kaataa puut itse, niin vähemmän tulee vaurioita kuin myrskyllä. Kaikki puut olivat tontin laidoilla, mutta kyllä istutustilaa silti tulee lisää. Kuusiaita laitetaan keväällä kasvamaan ja tulee tuonne tilaa vähän muillekin kasveille. Nyt on parille viiniköynnöksellekin tiedossa hyvä, lämmin ja suojaisa paikka.:)

      Poista
  4. Suuri on henkinen helpotus, kun ei tarvitse pelätä kaatuvia puita. Näin ainakin meillä. Nopsaa työstitte/raadoitte puut pinokuntoon. Huh huh.

    Oikein lepposta vuotta 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa tuosta henkisestä helpotuksesta. Seijan jälkeen päivät menivät vain säätiedotuksia kytätessä, ja kaksi pienempää myrskyä sen jälkeen ehti vielä tulemaan ennen kuin loputkin kuuset saatiin pois kaadettua. Olivat kaikki niin pahoissa paikoissa, ettei ilman apuvoimia voitu ryhtyä puunkaatoon. Kyllähän se pikkaisen kirpaisi isoja, komeita kuusia kaataa pois, mutta parempi näin. Ei enää tarvitse myrskyillä miettiä kaatuuko vai ei kaadu. Pakko oli puiden kaadon jälkeen raataa pitkää päivää, kun ei tuosta siivoamisesta olisi tullut enää mitään lumen tullen. Kiitos samoin!:)

      Poista
  5. Onpas teillä ollut urakkaa :( Onneksi suurin homma taitaa olla takanapäin! Toivotaan, että jatkossa myrskyt jättävät teidät rauhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, mutta onneksi kiireisimmät hommat on takana. Tietysti noiden puiden kanssa on vielä aika pelaaminen, että saa ne laudoiksi ja polttopuiksi, muttei niiden kanssa sentään tarvitse enää joulunpyhiä viettää.;) Toivotaan hieman leudompia tuulia, myrskyjä on tänne iskenyt jo liian monta.

      Poista
  6. Sopivasti oli ruokaa pöydässä, ja pitää jatkossakin pyrkiä samaan määrään. Ei niitä eri ruokalajikkeitakaan tarvitse yhtään tuon enempää olla. Sittenhän niitä ruokia joutuu aina vain pidempään syömään, mitä enemmän kaikkea on. Makeaakin oli ihan tarpeeksi, vaikken paljon leipomaan ehtinyt. Kuivakakkuja on vieläkin pakastimessa. Tällainen joulu tällä kertaa, nähtäväksi jää, millainen seuraava on. Pitää jo tässä vaiheessa alkaa toivoa, että olisi ainakin kiireetön.;) Ei tällä kertaa joulu tuntunut miltään, niin kuin ei tämä talvikaan. Lumettomuus ja plussakelit on suurimpana syynä. Mahdetaanko enää kunnon talvea saadakaan. Ainakaan pitkän ajan sääennuste ei sellaista lupaa.:( No, odotellaan sitten kevättä. Kasvitkin näyttävät olevan ihan sekaisin näistä ilmoista. Monessa näkyy jo isot silmut.

    VastaaPoista

Ei iloa ilman ruokaa ja juomaa. -Arabialainen sananlasku-