tiistai 9. syyskuuta 2014

Metsäsienileivät


Tattisato alkaa olla meillä päin lopussa, mutta rouskuja löytyy sitten tattienkin edestä. Varsinkin karvarouskulla on tänä syksynä tosi hyvä sato. Kangasrousku puolestaan on aina satoisa. Viime päivät on siis kerätty pääasiassa rouskuja.


Kangas- ja karvarouskuista tein yhdessä herkkutattien kanssa juustoisen levitteen leivän päälle. Maun voimakkuutta voi säädellä oman mielen mukaan. Mitä enemmän levitteessä on kangasrouskuja, sitä voimakkaampi on makukin. Karvarouskut ovat miedomman makuisia ja herkkutateilla makua saa miedonnettua lisää. Lisäksi raastoin levitteen joukkoon omenaa, joka myös miedontaa  ja samalla antaa levitteelle hyvää makeuttakin.


Metsäsienileivät

hyvää ruisleipää tai halutessa jotain vaaleaa leipää

Metsäsienilevite:
nokare voita
1 kuorittu sipuli hienonnettuna
6 dl hienoksi pilkottuja tatteja sekä ryöpättyjä kangas- ja karvarouskuja
1 kuorittu omena raastettuna
200 g maustamatonta sulatejuustoa
n. 2 rkl ruokakermaa
hienonnettua silolehtipersiljaa tai persiljaa
jauhettua valkopippuria
suolaa

Sulata pannulla voinokare. Kuullota hienonnettu sipuli pehmeäksi. Lisää joukkoon hienonnetut, esikäsitellyt sienet ja paista sienistä ylimääräistä kosteutta pois. Ota pannu liedeltä ja anna jäähtyä. Sekoita sipuli-sieniseokseen omenaraaste sekä sulatejuusto. Notkista levitettä sopivaksi ruokakermalla. Sekoita joukkoon hienonnettua persiljaa ja mausta levite valkopippurilla ja suolalla. Jaa levite leipien päälle ja anna makujen tasaantua viileässä ennen tarjoilua. Koristele leivät persiljalla.


Osan rouskuista olen säilönyt suolaan, osan mausteliemeen. Mausteliemeen sopivat parhaiten pienet nappimaiset rouskut. Suolaan säilöttynä rouskut säilyvät maakellarissa iät ja ajat. Ryöpätyt rouskut ladotaan tiiviisti lasipurkkeihin kerroksittain karkean merisuolan kanssa. Päällimmäiseksi tulee kerros suolaa. Käyttöön otettaessa sienistä liotetaan ylimääräinen suola pois. Suolasienistä teen mm. sienisalaattia ja pizzan päällä rouskut ovat ihan parhaita, koska niissä on paljon makua.


7 kommenttia:

  1. No kuule kyllä maistuiskin! Ja meiän 8v poijaalle :) Kävin lasten kanssa metsässä etsimässä kaikkien hehkuttamia herkkutatteja.Siellä sienien runsaudessa päätimme popsia puolukoita kunnei sieniä tunneta :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilläkin leivät hupeni aika nopeasti.:) Sienet onkin parasta jättää metsään, jos ei niitä kunnolla tunne. Kannattaa joskus pyytää joku sienet tunteva kaveri mukaan, niin on kaikkein helpointa opetella.;) Mutta hyviä on puolukatkin.:)

      Poista
  2. Joko olet testannut sikarirouskun? http://polkkapossu.blogspot.fi/2014/09/sikurirousku-hardcorea.html
    Suosittelen, tänään heitin wokkiin (jauheena) ja oli aika helmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vielä tullut testattua. Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Ja tutun näköinenkin on, joten niitä täytyy näissä meidänkin sienimetsissä olla. Kiitos vinkistä!:)

      Poista
  3. Aivan mahdottoman hyvännäköistä taas! Kyllä maistuisi tuollaiset leivät :) Kaikenlaisia tahnoja on tullut tehtyä, mutta ei sienistä. Ihan lapsuus tulee mieleen noista karvarousku kuvista. Tai meillä puhuttiin myös karvalaukuista :D Kun olin lapsi pääsin mummon kanssa joka syksy metsään noita keräämään. Nyt kun mummo on jo kuollut, ollaan äidin kanssa kierretty kaikki karvalaukku-paikat, mutta enää ei olla löydetty yhtään... jännää... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Helppoa, mutta hyvää. Voisi vaikka jossain juhlissakin tarjota.:) Täytyisi koittaa rouskuille keksiä uusia käyttökohteita, koska niitä aina niin hyvin löytyy. Meilläkin on aina puhuttu karvalaukuista ja puhutaan edelleen. Koitan vain aina muistaa kirjoittaa virallisen rousku-nimen.;) Minustakin karvarouskut ovat jonkin verran vähentyneet, mutta tänä vuonna niitä tuntuu olevan melkein missä vain. Jokusen löysin jo meidän nurmikoltakin, kun yksi tilkku oli vähän pidempään ajamatta.:)

      Poista
  4. Ihania leipiä, kyllä maistuisi!:) Minullekin tulee lapsuus mieleen karvarouskuista, eli karvalaukuista! On tullut käytyä pienestä pitäen sienimetsällä syksyisin omien vanhempien kanssa, ja nyt tulee käytyä sitten tuon oman kumppanin kanssa. Meillä kun sattuu jostain kumman syystä olemaan samanlaiset kiinnostuksen kohteet.;) Suloisia ovat varsinkin nuo pienet rouskut. Meillä tehtiin rouskuista aina suolasieniä, ja suolasienistä sienisalaattia sitten talven mittaan.

    VastaaPoista

Ei iloa ilman ruokaa ja juomaa. -Arabialainen sananlasku-